lauantai 27. toukokuuta 2017

Kun ruoka ei enää ahdista

Aaaah kesä tulee ja luonto alkaa vihertämään. Kuka muu saa tästä valosta aitoa energiaa päiväänsä ja paljon. Jopa niin paljon että uusi pojan unirytmi on ihan ok. Hän siis herää noin puoli kuudelta.

Mulla kesä tulee noudattamaan näillä näkymin ihan samaa kaavaa kuin tää talvikin. Eli treeniä ja perhe-elämää. Pari illanistujaista on jo alustavasti sovittuna mutta kuten oonkin sanonut me ei olla mitenkään että jeee loma nyt heti siiderille ja terassille pariskunta oltu koskaan. Eikä olla kyllä mökkeilijöitäkään. Minä ja mies lähdetään juhannuksen aikoihin ulkomaille To-su ja siinä on näillä näkymin kesän reissut. Mikäli jonnekin muualle lähdetään lähtee poitsu sitten mukaan, mutta toi viikonloppu on tällä kertaa ihan parisuhteelle pyhitetty. Tekee hei ehkä sit aika hyvää. Tää mulla kun ei ole kesäksi kuntoon projekti niin myös laihisproggis jatkuu tuossa sivussa. Oikeastaan tää ei ole ehkä enää ees niin laihisproggiskaan koska en mä ajattele oikeestaan enää ollenkaan paljon syön tai kalorimääriä... Syön Hannan antaman rungon mukaan ja olo tuntuu hyvälle.

Jokseenkin ajatukset ja mietinnät on nykyään enemmän juurikin treenipainotteisia. Vaihdos on käynyt vähän niinkun pikkuhiljaa ja oon tyytyväinen tähän. Mä en oo ruuasta stressanut pitkään aikaan, enkä esim juurikaan just tulevasta kesästä että tarvii kieltäytyä taas kaikesta ruuasta, kun ei tosiaan tarvitse. Joo annoskoot pitää pitää järkevänä mutta jotenkin niin vapauttavaa kun tää ihan aidosti sujuu niinkun ajattelematta. En ole painoakaan stressannut pitkään aikaan ja vaa'alla ei tarvitse joka päivä juosta kun se tulee alas kun on tullakseen. Kerran viikossa käyn tsekkaamassa jotta vähän tietää mutta ei mulla tule sellasia riemunkiljahduksia eikä masennusta meni se miten tahansa. Katon et selvä, ja eteenpäin.

Mulla ei ole oikeasti pitkään aikaan siis vuosiin ollut tällasta oloa. Henki kulkee ja jotenkin saan happea enemmän eikä ruoka ahdista. Painokaan ei oikeestaan ahdista. Ei elämä silti ole aina ruusuilla tanssimista mutta jotenkin kun aika iso ahdistuksen aihe on poistunut elämästä on ihan tosi paljon vapaampi olla. Oon koittanut pohtia syitä tähän muutokseen ja en ole yhtä keksinyt. Ehkä se on nyt vaan pikkupalasten summa. Väitän olevani paremmassa kunnossa kuin varmaan kymmeneen vuoteen ja mulle todellakin on väliä millasessa kunnossa mun keuhkot ja hapenottokyky on. Jotenkin saan niin paljon enemmän irti kaikesta ja kyllä toi Hannan kanssa asioiden purkaminen myös jeesaa tosi paljon. EN tajuu että kaks kuukautta on jo menty ja kolmas vielä jäljellä, mutta oon jo vähän kysynyt että voidaanko vielä jatkaa. Ehkä se on vähän sellanen vielä hetken turvaverkko hyvä olla.

Tänään tein boxilla tempauksen ennätyksen. 35kg syväkyykystä ylös. Enpä ois ton tuloksen uskonut tulevan mut nii vaa pamahti. Pienet sille.

Hauskaa viikonlopun jatkoa 😊





keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Ruokapäiväkirja

Musta on aina tosi mielenkiintosta nähdä mitä muut syö ja nyt oon koittanut kuvata omia ruokiani joita tällä hetkellä tykkään syödä. Hannan ruokiksella on tosi paljon varaa myös vähän soveltaa ja itse päättää mitä kuinkain päivinä syö. Mä oon aika rutiinien orja ja tykkään syödä samojakin ruokia päivästä toiseen. Aina löytyy joku uus lemppari ja sillä menee taas hetken aikaa kunnes vaihtuu.

Aamiainen: n klo 7

Aamun ruoka on sellanen mikä ei kyllä vaihdu. Mä syön puuroa. Puuron makua taas saan vaihdeltua erimakuisilla öljyillä sekä eri marjoilla. Vadelmat on kestosuosikka ja öljyistä pitkään käytössä oli hasselpähkinäöljy. Nyt ostin rypsäriä mansikan maulla ja toimii kyllä kuin häkä.
Mun puuroannos on aika hyvän kokoinen ja kiva startti päivään. Raejuusto on yleisin proden lähde kun en jaksa muita ja toi on helpoin. Raikkari tosin ei enää ole edes rasvaton malli.


Tosi kiva uus tuttavuus 😊


Ensimmäinen välipala: n klo 10

Vihersmoothie tai esim yosa sport rahka. Useimmiten valitsen vihersmoothien, jonka kasaan pinaatista, kurkusta, avokadosta, chilistä, Tuoreen limen mehusta sekä herasta. Nyt ostin minttua ja kokeilen sitä mausteeksi. Puolikas banaani silottaa tekstuurin kivaksi. Aluksi olin toooooodella epäileväinen näiden suhteen mutta nyt ne vähän kuuluu jo päivään.




Lounas: usein n klo 12-13

Tää on sellanen millon mitäkin sattuu olemaan valmiina. Joko kanaa / jauhista tai lohta. Hiilariksi valikoituu useimmiten bulgur, mutta pastakin välillä. Peruna ja riisi on jääneet vähemmälle käytölle selkeästi. Kasviksia kylkeen ja salaattia ja välillä lurautan sokeritonta ketsuppia tai rasvatonta jugurttia hieman kylkeen. Joskus jopa jos on oikein tehnyt mieli niin oon kuulkaa ihan majoneesia lurauttanut. En todellakaan paljoa mutta mauksi. Sriratcha on muuten kanssa yks lemppari. Rasvaksi käytän ihan oliiviöljyä. On tässä lounaaksi välillä mennyt munakas leivän päällä kasviksienkin kanssa kun lihat on olleet loppu. Onneksi kaikki on mahdollista kun vaan vähän miettii.




Välipala nro 2: n klo 14

Tää on aina joku yosa tai rahka tai, no oon esim noita valion luomu jogurttipuuroja kokeillut ja toimii. Pari kertaa myös alpron go on myös. Just ihanaa vaihtelua.





Välipala nro 3: n klo 16

Lähes joka päivä kahvi ja elovena välipalakeksi. Suurinta herkkua tällä hetkellä. Mun käsityksen mukaan ihan aidosti treenejä varten vähän hiilaria koneeseen on tän tarkoitus.



Päivällinen: n klo 19

Sama kun lounas mutta jos oon treenannut niin isompi määrä hiilihydraatteja on tässä annoksessa. Eli hiilarinmäärä tuplaantuu. Myöskin treenin jälkeen nautitun palkkari+malto yhdestelmä niin tää annos on jo oikeasti iso.




Iltapala: n klo 21

Iltapala on mulla vakiintunut samalla tavoin kuin aamupala. Syön lähes aina leivän päällisineen ilman rasvaa juustolla, ja jugurtin myslillä. Mulla on ruokiksessa pari palaa leipää tai desi mysliä ja oon vähän niinkun jakanut ne niin että puolet eli yks pala leipää ja vähemmän mysliä. Koen että tää on helpoin ja maukkain yhdistelmä. Jugurtti on rasvatonta luonnonjugurttia ja ai että mä tykkään. Myöskin hedelmä kuuluu mulla iltaan. Se on useimmiten mandariini jos tämä sattuu kiinnostaa.


Miltäs kuulostaa. Ruokis on tosi runsas ja monipuolinen ja mieliteot on oikeastaan nollassa.Tällä on paino nyt pudonnut tasaseen tahtiin ja treenit kulkenut todella hyvin. Uskon että tää ruokamäärä jossakin vaiheessa varmastikin pienenee mutta en usko että alle 2000kcal mennään missään vaiheessa ja ainakin mä teen kaikkeni ettei mentäs ees lähelle tota. Nyt kaloreita tulee n 2600kcal riippuen treenistä. Oon jotenkin aina luullut ettei näin isoilla kaloreilla voi laihtua mutta nytpä sekin on todistettu vääräks. Olo on mitä mainioin, ja näillä mennään 😁👍.

tiistai 16. toukokuuta 2017

kävelevä esimerkki liikkuvuuteen

Oon niin monesti halunnu kirjottaa tästä, mutta en oikein tiedä miten tekstin ois alottanut ja sitten se on vaan jäänyt. En tiedä miksi musta tuntuu että kauhean moni jo hieman vanhempi (30 ylöspäin) ajattelee ettei uuden vähänkään vaativamman harrastuksen aloittaminen oikein ota onnistuakseen. On jo vähän ehkä kangistuttu kaavoihin eikä ehkä uskalleta laittaa kroppaa koville mikäli siihen ei ole totuttu, ja tää koskee mun mielestä varsinkin vähän ylipainoisia. Ajatellaan ettei kehdata kun ei osata tai ei kehdata kun mitä ne muut ajattelee tai ei haluta kun ei oikein ehkä pysty ja jokin juttu sattuu alussa.

Kuntosali on mun mielestä sellanen tosi matalan kynnyksen paikka aloittaa. Monilla saleilla on myös hyviä opastunteja joista ensimmäisen usein saa ilman veloitusta ja siinä näytetään miten laitteet yms toimii. Sali on myös toisaalta aika pelottava paikka koska juurikin 'fitness' ihmiset niissä käy ja helposti tulee sellanen ei tuonne kehtaa mennä fiilis. Myös esim uimahalli ja uiminen on sellasia että voi mennä aika helposti ja toisaalta taas se uimapuku pelottaa... Isompia kynnyksiä onkin sitten aloittaa jokin esim koripallo tai jalkis tai vaikka sähly ihan alusta mikäli ei koskaan aiemmin ole sitä tehnyt. Mun ymmärtääkseni sellasia höntsäsarjoja kuitenkin löytyy aikalailla kaikista kaupungeista ja niihin pääsee vielä suht helposti mukaan. Correct me if I'm wrong.

Itselleni oli tooooooosi iso kynnys lähteä crossfittiin mukaan, vaikka halu ja mielenkiinto lajia kohtaan oli kyllä kova. Vähän oli siellä täällä varoiteltu ettei kandee ja et siihen vaatii tosi hyvän kunnon. No kuten jo aiemmassa tekstissä 'miksi crossfit' käsittelin tätä aihetta niin en siihen enää palaa. Lyhyesti, puheet osoittautui vääräksi. Se mikä kuitenkin osoittautui oikeaksi oli että liikkuvuutta oikeasti tarvitaan mutta sitähän me kyllä harjoitellaan aikalailla myös joka kerta. Muutaman vuoden kuntosali harjoittelu ilman oikeanlaista lämmittelyä ja venyttelyrutiinia oli kangistanut mut todella pahasti. Kyykkyä tehdään usein vajaasti, ei syvälle jolloin liikerata ei ole täydellinen eikä liikkuvuutta niinkään vaadita, prässissä on tärkeämpää tuntuma kuin liikkuvuus. Harvemmimpa mulle sanottiin että venytähän hieman olkalihasta ennen kun pumppaat olkapäitä. Mikäli vähän sattuu, niin kuulin monta kertaa että no ei se haittaa, puske läpi vaan. Oikeastihan toi on jo ensimmäinen signaali keholta että lopeta, hajoan kohta. Jos niveliin sattuu ei lämmittely ole mennyt kohdilleen ja pitäis palata pienempiin painoihin ja tekniikkaan. Meillä on kuitenkin vain yksi keho ja varaosia ei ainakaan vielä saada edes tieteen ihmeellisin keinoin.

Haluisin kuitenkin vähän kertoa että liikkuvuutta voi ihan aidosti helpoillakin jutuilla lisätä todella paljon jopa näin kangistuttua. Mä oon oikeasti kävelevä esimerkki siitä että oon aina ajattellut olevani huono venymään tai saati että pystyisin vaativampiin liikkeisiin kun ei kehon joustavuus ja liikeradat anna periksi. Olen huomannut että tää ei pidä paikkaansa. Hitaasti mutta varmasti oon päässyt tosi vaativiinkin asentoihin ja kehoon on tullut selkeästi ryhdikkyyttä ja voimaa kannatella itseään enemmän. Syväkyykkyyn sujahtaminen on tasan kiinni mun polvista joille täytyy aidosti antaa aikaa lämmetä ja tottua liikkeeseen. Kuitenkin joka kerta kun olen ne lämpimäksi saanut, ei mua ole niihin koskenut. Haluaisin suositella teille instagramista sellaista kanavaa kuin theperformancekey eli the performance key. Siellä mun henk koht valmentaja Laura Hämäläinen on tehnyt todella hienoa työtä ja laittanut paljon kehoa pelkästään avaavia ja lämmittäviä juttuja esille. Liikkeet on sopinut mulle niin ihan aloittelijana kuin vielä nykyäänkin joten tasosta se ei jää kiinni. Muistan myös kerran kun alkeiskurssilla näin millasia treenejä jengi veti tuolla boxilla läpi. Meinasin et ei suatana, enhän minä tollaseen pysty ja eilen itse tangon vieressä oksennus kurkussa tosi kovan treenin jälkeen maatessani tajusin on rampilaisten kävellessä sisään, että TOIVOTTAVASTI mun kokonen likka toimii edes vähänkään inspiraationa niille 'huonompi'kondiksisille ketkä ovesta käveli sisään siinä, että jos tuokin niin hemmetti kyllä minäkin vielä pystyn. Vaikka siihen hetki ehkä menisikin.

Hienoin asia mitä oon uudelta harrastukselta saanut onkin juuri tää liikkuvuus ja pystyminen asioihin. Oon nähnyt ja kuullut hirveästi juttuja että mihin hittoon tarvii jotain käsilläkävely taitoja tai autonrenkaan kääntämistä, mutta kun se pointti ei ehkä ookkaan siinä. Itse oon vähän sitä mieltä että mitä väliä on kauniilla lihaksilla tai hoikalla kropalla jos et saa käsiä suorin jaloin edes lattiaan. Syväkyykkykin on aikoinaan ollut ihmiselle tosi luontainen asento ja nykyään se on unohdettu laji. Haluan todellakin pystyä tekemään vähän kaikkea, kuten ehkä vielä nelikymppisenäkin kiipee puuhun mun pojan kanssa. Uskalluksesta se on kiinni nykyään 🙈.

Joten uskaltakaa kokeilla uusia asioita, oikeasti jos vähänkään kärsivällisyyttä opetella niin teissäkin on ihan samanlaista vahvuutta!  Jos haluatte niin Menkää ratsastaa niillä pelottavilla hepoilla tai potkikaa palloa kentällä vaikka kunto ei kestäis, joku päivä se todellakin kestää  potkia palloa, eikä ne hepatkaan näytä kuin pikkuponeilta ;).

perjantai 12. toukokuuta 2017

Joudutko luopumaan paljosta?

Tossa migreenin pyörteissä ollessa koitin vähän kaikkia keinoja päästä tuosta eroon. Mulla on kokeiltu monia lääkkeitä mutta teollisesta sokerista luopuminen selkeästi pitää mulla noita kohtauksia vähän edes poissa. Lääkkeet toki on käytössä, mutta myös ruokavalion avulla saan ns pidennettyä kohtausten väliä eli niitä ei ole koko aikaa. Tosin nurinkurista on että kohtauksen hieman hiipuessa kroppa huutaa makeaa, en tiedä mistä johtuu mut näin on ollut jo kauan. Kahvi ja suklaa on sellanen yhdistelmä että kohtaus saattaa jopa lieventyä. Älkää kysykö miksi, en tiedä. 'Kahvipäänsärky' se syy ei ole koska en ole juonut kahvia vasta kun Topiaksen syntymän jälkeen ja kahvi on aina mulla autellut vähän.



Halusin nyt tällä uudella suhtautumisella painonpudotukseen myös huomioida nää kohtaukset ja vähän koko ajan kuulostella voisinko elää näin lopun elämääni ruokaillen vai tuntuuko musta siltä että koko ajan joudun luopumaan jostain ja ruokavalion noudattaminen on yhtä itkupotkuraivaria. En ole vielä ollut sellasella dieetillä minkä oisin sutjakasti saanut siirrettyä normi elämään sillä niissä on aina ollut juuri tuo luopumisen tunne vahvasti läsnä.Yllättäen koska kyllä kilot on hiipineet joskus pikkuhiljaa joskus rysäyksellä takaisin. Kiire saada kilot pois ja luopumisen tunne ruokia kohtaan on aika pirullinen yhdistelmä. Tällä kertaa yllättäen kumpaakaan noista tunteista ei ole vielä tullut. Nyt on vähän yli kuukausi Hannan valmennusta takana, ja koen että oon saanut enemmän kuin yhteensä muiden valmennuksessa. Mitään keltään pois viemättä Hannan tyyli myöskin valmentaa ja keskustella asioista sopii mulle todella hyvin. Ehkä se on vaan fakta että pitää löytää se oikea combo mikä toimii. Ei se mikä hetken tuntuu hyvältä vaan pitkällä juoksulla. Myös se että koen saavani syödä oikeastaan mitä haluan. Mieliteot on pois sillä mikään ei ole kielletty, on vain järkevämpiä valintoja joita olen jo hieman oppinut soveltamaan. Mikäli haluan lisätä rasvatonta jugurttia hieman raithaksi intialaistyyliseen safkaa niin lisään. Ilman että edes koen siitä huonoa omaatuntoa mikä myös oli vahvasti ennen syömisissä mukana. Huono omatunto jos söi edes jotain ohi ruokavalion. Mikä on vähän sellasta tyhmää natsiutta myös itseä kohtaan. Siis herranjestas jos kasviksista kielletään jokin niin eikös se oo vähän älytöntä? Käsi sydämmellä kuka meistä on lihonut maissin tai porkkanan syömisellä?

Tää oli muuten tosi kiva välipala 👍

Mulla ei esim oo ollut ongelmia syömisten kanssa nyt yli kuukauteen. Ei ahmimisia (käsi aidosti sydämmellä), ei oikeestaan kummempia mielitekoja eikä edes ton ryyppäjäisten jälkeen tuntunu ollenkaan pahalta vedellä lohikeittoa. Jotenkin aidosti uskon että kultainen keskitie on pikkuhiljaa myös löytymässä mun kartalta. Mulla menee omasta mielestä hyvin, paino on pudonnut koko ajan, yhtään plussaviikkoa ei vielä ole tullut (niitäkin tulee varmasti), ja tänään paino oli jälleen pudonnut ollen 98,7kg eli jos eiliseen vertaa niin -500g.


Oon ihan todella tyytyväinen. Hanna on myös ihanasti saanut mut ymmärtämään ettei mulla ole oikeasti kiire. Kunhan se muutos on pysyvää niin silloin olen onnistunut. Itse vähän oon laskeskellut että jos ensi kevään kesän korvilla ois loput -18kiloa poissa niin oisin todella tyytyväinen. Silloin mulla ois mennyt n-40kilon pudottamiseen vähän yli kaksi vuotta. Näin kun laskee niin ei toi kuulosta ollenkaan hassummalta. Varsinkin mikäli oon saanut vähän lihasta tilalle, vähän kuntoa kovemmaksi ja pysyvät kilot pois. Täytyy sanoa että on aika ihanaa olla onnellinen ja hyvässä tilassa. Ehkä paras neuvo mitä vois muutamia virheitä tehneenä juuri kertoa on että olkaa armollisia ja löytäkää se oma tyyli ilman kiireen tuntua. Antakaa sitä aikaa. Ei laihdutuksen kuulu rajoittaa sosiaalista elämää ja muita tekemisiä, vaan sen ois oikeasti aidosti parempi sopia omaan elämäntyyliin ja antaa painon pudota pikkuhiljaa. Tsemppiä ihanat ja uskomattoman hauskaa viikonloppua kaikille .

torstai 11. toukokuuta 2017

illanvieton jälkitulos

Hetki vierähtäny. Onneksi vaan pieni sellainen. Lauantain ilta oli niin menestys mulle, ja tutustuin paremmin neljään aivan mahtavaan neitoseen. Kiitos teille illasta. Mun osalta ilta vaan päättyi migreeniin mikä on oikeasti isoin syy etten enää hirveästi alkoholiin koske. Tosi usein mulla vaan tulee pää kipeäksi ja se eskaloituu migreeniin, valitettavasti tääkään ilta ei ollut poikkeus, mutta onneksi kello alkoi tässä vaiheessa olemaan jo kolme joten tuskin ihan hirveän myöhään oisin muutenkaan enää jaksanut. Mähän en siis ikinä ole ollut saunasiiderin enkä terassikaljojen ystävä. Yleensä pepsimax on se mun juoma ollut... Mulla on vähän että jos juon niin sitten se on ihan aidosti kyllä bilemeiningeissä... Näitä kertoja ei vuoteen montaa mahdu. Nuoruudessa varmaan sain ihan tarpeeksi :D.

Seuraava aamu oli jo hetken parempi ja käytiin pojan silmää myöskin näyttämässä lääkärissä (juoksi puskan läpi ja silmä tulehtui... ah tätä äitiyttä välillä). Illalla migreeni kuitenkin repes uudelleen liitoksista ja sitä on nyt korjailtu ma ja ti. Syömiset on mennyt miten sattuu, ei nyt mässäillen mutta en ole jaksanut ihan koko aikaa olla syömässä joten isompina annoksia harvemmin kerrallaan silloin kun on kyennyt. Valitettavasti edes suklaa ei päänsärkyyn auttanut joten sekin kokeilu jäi lyhyeen. Eilen oli eka normipäivä ja pääsin treenaamaan. Onneksi! Paino nousi makoilulla ja lääkkeillä ja nesteytyksellä vain +200g, tänään kävin tosiaan ihan mielenkiinnosta ja se oli 99,2kg. Eli eipä tossa nyt hirveetä damagea otettu. Eikä sillä väliä kunhan pää pysyy kunnossa.

Eilen tosiaan tehtiin tempauksia syväkyykkyyn ja sain omat enkat tehtyä mistä olin ihan superiloinen. Onneksi myös päivän ruuat meni kaikki alas ja oikein sillä en varmaan ois muuten jaksanut. Tossa mulle tulikin makoillessa vähän mieleen että jos urheillessa oikeasti kuluttaa paljon kaloreita on siellä tankissa oltava myös sitä bensaa mitä kuluttaa. Mulla sali ei kuluttanut ihan hirveästi, voi johtua omasta intensiteetistä ja muista seikoista mutta kyllä se oli sitten se hiitin hinkkaaminen mikä sai kalorit kulumaan ei punttaus. Crossfit on sitten ollut ihan toista maata ja kalorit kyllä palaa yhden tunnin aikana todella tehokkaasti. Hanna sen mulle hienosti jotenkin sanoikin että on syötävä jotta voi kuluttaa. Musta on myös jotenkin ihana kun Laura meille joskus on rampin (alkeiskurssin) alussa sanoi että tätä ei sitten oikein karppaamalla tai vhh:lla voi harrastaa ja lähes joka treenin jälkeen (vieläkin) sanoo että muistakaahan syödä. Mulla meni vähän turhankin kauan hiffata että ei se ruoka ole se vihollinen. Nyt Hannan safkiksella on ollut aika järkälemäisiä noi mun ns tulosten nousut ja se miten myös kestävyys on selkeästi parempi.

Tänään ois juoksutreeniä ja kyykkyä tiedossa. Toi juoksu on vaan niin megadeath. En osaa juosta sit yhtään. Ainakaan taloudellisesti. Mä vähän venailen että tonne saatas juoksukoulu pystyyn ;)


lauantai 6. toukokuuta 2017

Hyvä paha inbody

Tänään olikin inbody mittaus. Ehkä huonoin aika kuukaudesta puolukkapäivien takia mut hei, edellisestä niin kauan että oli nyt olosuhteista riippumatta hyvä käydä. Tulokset yllätti nimittäin positiivisesti 👌.

Mähän en ole punttitreeniä harrastanut enää todella pitkään aikaan ollenkaan, en ole käyttänyt muita lisäravinteita kuin palkkaria. Oon syönyt hiilaria paljon, syönyt ruokaa rutkasti enemmän kuin ennen. Proteiinia on ns minimimäärä urheilijalle. Jotkut vois luulla että laihaläskiys tervetuloa mut hei lihasmassa oli tällä kertaa lisääntyny 💪💪💪💪. Paino oli siis tippunut n. -8kg ollen tänään tasan 99kg. Lihasmassaa tullut +700g. Rasvaa oli tippunut -9.2kg. En oikeen tiiä miten päin tässä olis kun oon niin hiton onnellinen 🏋.

Oikeestaa ylläolevat on siinä mielessä sivuseikkoja että vaikka töitä on vielä tehtävissä niin mä oon löytänyt niin upeen lajin crossfitin parissa missä voin muokkaa kroppaa, parantaa mun kunnon törkeen hyväksi ja mikä pääasia hankkia ihania kokemuksia.

Vanha inbody

Uusi inbody
Tänään aion nauttia vähän juhlajuomaa. Hengata ihanien ihmisten kanssa ja nauttia illasta. Mulla on siis tänään rento ilta tiedossa 😘🍸. Oikein mahtavaa viikonloppua!

maanantai 1. toukokuuta 2017

Yhteisöllisyyttä ja terveellisempi hamppariohje

Vappu takana ja ylläripylläri meillä rullas arki kotona just niinkuin muinakin päivinä, eli mää en pitänyt hulluttelupäiviä. Tänä vuonna en maistellut munkkeja enkä skumppaa. Mää reenasin kylläkin mutta muuten haluttiin vaan ottaa chillisti koko vappu ilman suunnitelmia. Miehellä vähän työstressiä niin halusin myös että hän relaa ja saa levätä.

Onneks reenaus oli vaan jumalattoman kivaa sillä meillä oli vähän tiimiwodeja parina päivänä. Eli tehtiin joko pareittain tai joukkueina. Nää on niitä päiviä jolloin oon niin onnellinen meijän crossfit-pesueesta. En oo missään itse henkilökohtaisesti tavannu noin upeeta ja iloista jengiä puurtamassa ja kannustamassa toisiaan. Tänäänkin vedettiin pikkuleikkimielisiä skaboja ja se kannustus on vaan hianoo. Plus kun tekee tällasia sitä vähän niinkun unohtaa olevansa välillä liikkumassa oksu kurkussa ja pitää vaan kavereiden kanssa hauskaa 💖.

Yhteisöllisyys onkin ehkä crossfitin suola. Mä joskus aattelin et tollanen on ihan kulttimeininkiä mut niin siihen kulttiin vaan ajautuu 😂👌. Enkä kadu pätkääkään. Ei se sitä tarkota ettei ois muuta elämää mut kyllähän harrastuksen pitää olla itelle kivaa ja nuo ihanat ihmiset tuolla on kultaa ja vaan lisää tohon lajiin niin paljon.




Treenin jälkeen olikin hyvä naatiskella hampparista. Ja vieläpä terveellisestä. 😁



Tarvitset:
1 kokonaisen täysjyvä ruispalan
80g kanan rintafiettä
Avokadoa
Oman mielen mukaan härpäkkeitä.

Itse laitoin kanan sekä leivät 45sek mikroon ja lisukkeiksi hieman chipotle kastiketta sekä n rkl salsaa ja kurkkua. Eikun nauttimaan. Niin hyvää ja erittäin hyvä vaihtoehto jauhikselle ja makaronille sillon tällön 👌