Sivut

perjantai 3. maaliskuuta 2017

Sisäinen muutos

Mä joudun aina välillä pohtimaan näitä onnellisuusjuttuja, varsinkin nykyään kun elämä muuttui lapsen myötä kertalaakista aivan täysin erilaiseksi kuin ennen. Väittäisin että mulla meni aikalailla tämä koko ensimmäinen vuosi täydessä myllerryksessä ja siitä vähiten kärsi ehkä mun mies 🙈. Sisältä olen myös aika erilainen kuin ennen. Tietyllä tavalla hyvinkin paljon seesteisempi kuin ennen ja jos jotain niin vauveli kehittää hermoja 😂 joka tietty auttaa sitten muuten tässä proggiksessa.


Tajusin noin syyskuussa että ei hemmetti oon kyllä oikeasti ihan liian iso ollakseni hyvän itsetunnon omaava ja heti tajusin että itsetuntoni on myös ihan maissa. Koitin varmaan yrittää pitää sellasta olen onnellinen nahoissani muuria yllä, mutta kyllä totuus on etten tuntenut itseäni onnelliseksi siinä, enkä vielä tässäkään kehossa. Kuitenkin koko elämäntapamuutos prosessin aloittamiseen ja tavoitteiden sekä realististen toiveiden läpikäymiseen meni se muutama kuukausi ennen kuin edes pystyin lähteä oikeaa muutosta tekemään. Päätin jo joulukuun lopussa että nyt tehdään tää fiksusti. Ei jojoilua enää. Ei mitään ihmedieettejä ilman hiilaria vaan nyt mennään oikeasti koko ajan isommilla kalorimäärillä ja niin että jos paino tippuu hitaammin niin sitten tippuu. Päätin myös tehdä dieetin itselleni, koska mä osaan ja itse tiedän parhaiten mihin voimavarat riittää ja milloin voin kiristää niin halutessani. Keho muuttuu se on fakta ja vaaka ei ole ainoa mittari. Haluan muuttua myös sisäisesti ja painolla on osansa siihen mutta ennemmin haluan pystyä pitää painon nyt lopullisesti pois. VAIKKA tulisin joskus uudelleen raskaaksi. Ei enää +30 kiloa tänne koskaan enää.



Mun mielestä mun paino on pudonnut hitaasti mutta keho on muokkaantunut kyllä jopa suht hyvin. Luulen että end goal mulla tulee olemaan noin 80kilon tuntumissa eli vielä sellanen 20kiloa on matkaa. En kuitenkaan märehdi jos jumitun 85kiloon eikä se paino siitä enää laske muuten kuin poppakonstein. Mitään miljoonaa hiittiä viikossa ja 6salipäivä yhteenvetoa on enää multa turha odottaa... crossfit jää mun ainoaksi lajiksi huhtikuusta lähtien ainakin hetkeksi. Tää on sekä budjetti että aika kysymys. En myöskään halua ns harrastaa mitään mikä ei jaksa niin kiinnostaa.. ja kuten oon aiemminkin sanonut niin mun salikipinä on tällä hetkellä kadoksissa ja kadonneen hauiksen meysästäminen ja posettelu peilin kautta ei oo nyt mulle se juttu 😊. Pointsit niille kelle on, mutta myös toi salin ulkonäkökeskeisyys on mulle niin ahdistava juttu tällä hetkellä et ei kiitos.
Serious business 😂

Oon miettinyt millainen on mun unelmien keho. Oivalsin että tällä hetkellä haen mahdollisimman monipuoliseen käyttöön soveltuvaa kroppaa. En tarvii tuhotonta määrää lihaksia ja pyöreitä olkapäitä tai pystyä äässiä, suoraan sanoen niillä ei tee mitään jos oikeasti kestävyys on nolla. Haluun sellasen joustavan ja liikkuvan kehon, ilman hirveitä kolotuksia joka puolella. haluun olla se 92-vuotias hiihtäjä tuolla joka huutaa muille että pois alta 😉. Vaikken hiihtoa harrastakkaan. Sellanen urheilullisen näköinen, mitä se nyt kellekin tarkoittaa, mulle lähinnä sellasta sopusuhtaista vartta josta näkyy että joskus on jotain tehty... Muistan kun pohdin ettei terveyssyyt ole mulle pääprioriteetti ja ilokseni huomasin kun tätä tekstiä luonnostelin että vaikken ajattele kymmenien vuosien päähän niin jokin on muuttunut ja mietin asioita myös sen kannalta että eläisin mahdollisimman terveen ja liikkuvan elämän. Haluan myös näyttää Topsu poitsulle liikunnallisen esimerkin. Nimenomaan monipuolisen liikunnallisen esimerkin.

Toivottavasti mun tän hetkinen hyväolo välittyy myös teille. Nyt on hyvää meininkiä ja positiivista vibaa ilmoilla 😘

8 kommenttia:

  1. Mun mielestä ollaan kyllä aika hakoteillä jos kropan koko määrää onnellisuuden, mut joo ehkä se rajoittaa ihmistä tekemästä asioita jotka tekee onnelliseksi :) Tykkään sun nykyisestä asenteesta että hiljaa hyvä tulee ja elämä muuttuu nyt uuteen suuntaan. Takapakkeja tulee ja ne on sitä elämää. Tehdään sitä mikä tuntuu kivalta ja mikä potkii eteenpäin. Nautiskellaan elämästä :) Tosin kolme päivää kestävät lihaskivut hyvän salitreenin jälkeen ei tunnu nautinnolta :D :D T: Miia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo kyllä oon samaa mieltä ettei se koko onnellisuutta saa ns pilata, mutta jos on kurja olo omassa kehossa luo se kurjaa oloa vähän niinkun joka aspektille.. mutta siis kyllä mä noin niinkun yleisesti ottaen onnellinen olen 😊.
      Se vaikuttaa tietty eniten itsetuntoon ja sitäkautta juuri tuhon etten esim uimahalliin halua mennä vielä kun en kehtaa.. selvensköhän yhtään 😂🙈. Heh auts kolmen päivän kivut, voin vaan kuvitella 💪😃

      Poista
  2. Ainakin tänne välittyy positiiviset vibat, tosi kiva postaus! :) -Rouva R // Rakkauden rasvaprosentti-

    VastaaPoista
  3. Tosi hyvä postaus! Itselläni on tuosta lihavuudesta tällä hetkellä päinvastaiset ajatukset (blogista voi lukea). Sulla on hyvät ja terveet ajatukset itsestäsi - mutta nauratti hieman, välillä kuulosti kuin puhuisit kropastasi koirana ja sen ominaisuuksista :--D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Apua 😁koirana 😂😂😂. Täytyy ilmeisesti hiukan vielä tota omaa ulosantia hioa 😄

      Poista
  4. Hei voi ei! Luin sitä aikaisempaa blogiasi ja harmittelin sen loppumista. Nyt ihan vahingossa löysin tämän "uuden" blogisi. Ensinnäkin onnea perheenlisäyksestä ihan hirmupaljon! Ja toiseksi, ihan mahtavaa päästä taas seuraamaan ihanan aitoja päivityksiäsi elämästä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 😊❤. Kiitos, tervetuloa seurailemaan 😊

      Poista

Kiitos kommentista.