keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Vertailukuvia vuoden kehityksestä

Varoitus. Teksti sisältää vähäpukeista materiaalia 😊. Mä en nyt äkkiseltään muista millon oon viimeksi kirjottanut tekstin jossa on alusvaatevertauskuvat, mutta tänään aamulla ennen hierontaa otin 🤗. Kaipa nuissa jottain pientä eroa on. Sen voin paljastaa että paino on täysin jumittunut 104kiloon jotenka noin kuukauteen sen kanssa ei muutosta ole. Ei vaikka sokeriin tai roskaruokaan en ole koskenut. No ei passaa kun jatkaa. Ehkä ens vuonna läskinjumala luopuu mun ikuisresidenssistä ja päästää vapauteen 😉.



Kaikkien kuvien otto väli on maaliskuu-elokuu-joulukuu. Kyllä valoitus on hieman eri ja muitakin pikkuongelmia, mutta ehkä tosta idean saa. 😊

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Urheiluongelmat 10kk synnytyksestä

Kohta on kulunut 10kk synnytyksestä. Eli noin sama aika mitä olin raskaana ja muussaamassa entistä kehoani. Eroa on vieläkin aika huimasti ja raskauskiloja jäänyt sorjaan varteeni kyllä aivan liikaa. Suurin muutos on kuitenkin palautumisessa ja lantionpohjassa.

Palautuminen nykyään treenistä on mulla aivan jäätävän hidasta. Tää johtuu puhtaasti erään herran ihan uusista unileikeistä. Tuo pikkunen opettelee kovasti kävelemään, eli kerää enää rohkeutta ottaa ne ensimmäiset tuettomat askeleet. Tämä on ilmeisesti siirtynyt uniin ja meillä möyhätään sängyssä aivan miten sattuu. Parit yölliset kauhukohtauksetkin on jo koettu ja me ollaan herätty miehen kanssa sellaseen kiekumiskonserttoon että oksat pois. Ennen kun tajuttiin mistä on kyse niin koitettiin saada hereille ja tää sitten pidensi kohtausta. Eli korvista kun selvittiin tuli ihan uudet kuviot... aina jotain uutta pienten kanssa. Harmi että koskaan se ei ole et jee kiva nukkuu 12h putkeen... 🤔.

Väsynyt äiskä

Sitten tohon lantionpohjajuttuun. Mulla alkaa pikkuhiljaa selkä, liikkuvuus ja vatsapito kestämään esim syvät kyykyt. Kuitenkin kunnon vatsarutistukset ja esim hyppynarun hyppiminen tuottaa aika tenantarvitsevia hetkiä. Myös raskaat maastavedot ja boxihypyt aiheuttaa tiettyjä ongelmia. Tää on pyllystä. Näissä jutuissa ei auta oikeen muu kun vieläkin antaa kehon palautua ja tarpeen mukaan vähän kokeilla muita liikkeitä. Harjoitella lantionpohjalihaksia ja yrittää uudelleen hetken päästä.

Kuitenkin saan liikunnasta niin paljon iloa elämään etten halua mokomien pikkuseikkojen estää. Itse jouduin raskaana ollessa todella huonoon kuntoon ja tälläsen en halua tapahtuvan enää ikinä. Jos vielä lapsia tulee (ja tämä on iiiiiiso jos) niin olon mukaan meinaan tehdä kyllä kaikkeni ettei toi edellinen raskaushömpötys uusiudu. Kiitti ei enää +30raskauskiloa tai liikkumattomuutta mulle. Ihan hullun tyhmää oli kyllä ns luovuttaa ja syödä vaan kaikki mitä eteen laitettiin.

Jep. Kiva masu

Mulla jumittaa paino. Ja paljon. Ärsyttää kun heti tulee näissä tapauksissa mieleen kaks ajatusta. Ajatus 1: no ihan sama mitä syön kun ei se putoo (kärsivällisyys kunniaan ja silleen). Ajatus 2: noniin, jätän kaikki hiilarit pois ja lasken kalorit 1200 ni johan tapahtuu.. ihan yhtä typerää. Nyt koitan vaan mennä päivä kerrallaan ja ajatella että keho tarvittee aikaa käynnistyäkseen. Ei saa luovuttaa. Jumi on aina parempi kuin lisäkilot ja plussailu. Joten eteenpäin sanoi mummo lumessa, kyllä se kesä koittaa ja lumikin sulaa 👌☺

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Mistä motivaatiota kun ulkonäkö yksin ei riitä

Oon tässä pohtinut jo pari päivää että miksi haluan laihduttaa. Ulkonäkö yksinään ei riitä, eikä riitä edes se buusti itsetuntoon minkä laihtuminen tuo. On ihan hirveetä myös sanoa näin mutta en myöskään mieti kuinka terve tulen olemaan parinkymmenen vuoden päästä. Pitäisi, mutta kun en rehellisesti vain mieti. Sitä olen kyllä miettinyt miksi pystyin olemaan niinkin tiukalla dieetillä kuin olin viimeksi ja se johtui tavoitteestani joka oli loppujen lopuksi kisailla bodyfitness lavalla.



Tuo tavoite on kuitenkin kuopattu. Sen aika meni ja olen tän kanssa kyllä ihan sinut. Mua ei oikeestaan ihan hirveästi napostele myöskään pelkkä salitreeni enää. Sampon kanssa on vieläkin oikeen kiva treenaa ja saan hyviä vinkkejä mutta yhden lihasryhmän pumppaus ei tällä hetkellä ole mun juttu. Se kuului ehkä tuohon bodyfitness tavoitteeseen. Silloin myös sain kiksejä salitreenistä ihan toisella tavalla. Nykyään nuo kiksit mulle tuo crossfit.


Pikkuvammoja kertyy aina 👌😂

Otan tässä muutaman varovaisen tavoitteen ja yksi niistä on saada yksi leuka ilman apuvälineitä. Toinen on seistä käsillä. Nuo molemmat on mulle vielä kaukaisia tavoitteita ja niihin treenatessa uskoisin painon tulevan alas vähän itsestään. Niissä molemmissa myös hyötyy pienemmästä koosta. Otan näinkin pieniä tavoitteita sillä pyramidin pohjan haluan ensin mahdollisimman leveäksi. Mitä parempaa pohjakuntoa ja työtä nyt teen niin voin alkaa kokeilla jossain vaiheessa vaikeampiakin juttuja.

Painon sain tänään katsottua siitä kiinnostuneille. Petyin ihan vähän sillä se on pysynyt täsmälleen samana. Eli 104kg. Kuitenkin olin viime viikon lähes kokonaan flunssassa ja söinkin mitä sattuu. 3päivää nyt oltu liikunnassa mukana ja katotaan josko humpsahtaisi. Sokerisia juttuja ja roskaruokaa välttelen jälleen 😊

Yritän nyt saada vähän taas vauhtia tähän kirjoitteluun sillä täältäkin saan aina teiltä kaikilta motivaatiota 😘.


torstai 1. joulukuuta 2016

Ruokamietteitä

Punnitusta ruuasta luopuminen on ollut mulle vain hieman haasteellista. Huomaan miettiväni välillä päivän mittaan ruokaa, mutta lähinnä se on tarkoittanut nälän lähestyvän ja ruoka-ajan myös. Oon kokemut vapautuneeni pienestä painotaakasta kun ruokavaa'asta luovuin.


Puuro on hyvää. Varsinkin stressitön puuro 😉

Juteltiin tästä myös Sampon kanssa viime viikolla ja nolostuksissani sanoin etten tosiaan halua punnita enää ruokia. Mun pieneksi yllätyksekseni Sampo olikin ihan samaa mieltä. Hänestä mun elämä varsinkaan ei voi eikä sen tarvitse pyöriä riisinjuvästen laskemisen ympärillä. En tiiä miks hämmästyin tästä linjasta koska oonhan mä hänet hyväksi ja fiksuksi valkuksi tiennyt 👍😆. Juteltiin että valmennuksen alussa on tärkeää noudattaa ohjeita jotta annoskoosta tulee joku selkeytyminen mutta muutaman vuoden jälkeen olisi oikeasti näin ei tavoitteellisena hieman huolestuttavaa jos sitä vaakaa vieläkin tarvis joka päiväiseen elämään. Elämä ei voi olla ikuista dieettaamista. Tai noh voihan se mutta mun elämä ei voi.





Mulla on niin hyvä olo ja uskon että kuhan noi patterit saan tuohon hlövaakaan niin sekin kiittää varmasti 👍😁. Sokeaa luottoa ehkä joo mutta miksipä sitä alkais negistelemään. Kävin salin vaa'alla ja jos siihen on uskominen niin pudotusta ois tiedossa. Maanantaina otan painon.

Liikunnasta on taas vaan hyviä kerrottavia. Tein sellasen hero wodiksi kutsutun treenin mihin kuului 5 kierrosta 12x maastaveto 9xrinnalleveto ja 6xylöstyöntö. Aikaa kului ekan kerran tähän 14.38min ja eilen meni 10.30min joten 4minaa parantunu 4kuukaudessa aika. Oon aika hemmetin tyytyväinen!. Tänään Sampo treenejä ja illalla crossfittiä!

lauantai 26. marraskuuta 2016

Haipalaipa

Hoh, melkein viikko taas vierähtäny edellisestä. Mä olenkin tällä viikolla viettänyt migreeni ja hormoniviikkoa, kuulostaako kivalle? Joo sitä se ei ollu. Alkuviikko vielä suht ok mut sitte tuli ensin kahden päivän kohtaus ja eilen oli vielä yksi migreenikohtaus.

Johtunee menkoista ja erittäin jumissa olevista niskoista, siihen kun lisää vielä huonoja yöunia niin paketti oli valmis..

Tänään pääsin tekemään taas vähän reeniä ja teinkin väliin jääneitä crossfit treenejä salilla. Vähän liikkuvuutta ja sitten kunnon rykäsyn.


4kierrosta johon kierrokseen kuului aina 20x 50kg maastaveto, 20xpunnerrus jossa mulla oli kyllä polvet tiukasti maassa ja 20x askelkyykky taakse astuen. Eli yhteensä 80toistoa kaikkia. Parikytä minuuttia mä tota väänsin. Tehokas ja hapokas oli.

Meijän hlö vaaka sanoi itsensä irti eli patterit loppu joten punnitukset hetkeksi jää, mutta ruokavalio pysyy hanskassa aikasta hyvin 👍🤗

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Crossfit viikkoni

Ma: lepopäivä

Ti: vuorossa oli tempausta ja over head squattia eli tanko suorilla. Tempausta tehtiin 4x2 eli niin kovilla painoilla kun tuon vaan sai menemään. Ohs tehtiin taas 3x6. Noiden välissä oli pieni tauko. Sitä ennen hyvät lämmittelyt.

Ke: tää oli yks rankimmista seteistä. Eka lämmittelyt ja vähän tekniikkaa tuplahyppyihin. Sen jälkeen oli 7kierrosta joissa 3min sisään tehtiin 5push pressiä, 5csheast to baria ja 30tuplahyppyä. Mikäli tuplat ei onnistu niin 60tavallista hyppynaruhyppyä. Minä jouduin luovuttamaan kolmannella kiekalla hyppynarun kun ei kestänyt lantionpohja ja siirryin air squatteihin. Niitä tuli about 3x10. Kaiken tuon jälkeen olikin vielä iloset 100burpeeta aikaa vastaan. Eli niin kovaa kun pystyi niin 100burpeeta. Olin kuolla!!! Mut niin siistii et jokaikinen tuli tehtyä. Aikaa mulla meni 12.40.

To: ei tääkään reeni se helpoin ollu varsinkaan ton edellisen jälkeen, eli tehtiin 'the chief' 3minuuttia kierros ja niin monta kertaa setti läpi johon kuului 3x rinnalle veto eli power clean, 6x punnerrus ja 9x air squat eli omanpainon kyykky. Minuutti lepoa ja taas mentiin. Yhteensä 5kierrosta. 19minuutta. Henk koht minä sain kasaan 212 toistoa eli 10kokonaista kierrosta ja 32 toistoa päälle. Joka uusi 3min lähti aina rinnalle vedosta.

Pe: lepopäivä 🤔.

La: tiimityöskentelypäivä. Neljän tiimeissä tehtiin 4 eri liikettä 8minuutin sykleissä joiden välissä oli aina 2minuutin lepo. Eli 8minuuttia työtä 2min lepo. Meidän tiimi aloitti 8minuutin soudusta joissa sodettiin niin paljon kaloreita kuin sai. Mä henk koht soudin 100kcal 8minuutissa. 2min lepo. Sitten siirryttiin assault bikeen joka oli hyvin hiittimäinen eli meidän tiimi teki aina 30sek työtä ja seuraavan vuoro. Tästä siirryttiin kelkan vetoon jossa vedit eka kelkkaa ja sitten kävelit askelkyykkyjä. Tästä viimeiseen liikkeeseen joka oli farmikävely kahvakuulat käsissä sillä aikaa kun aina yksi tiimistä veti 30sek skiergolla. Rankka mutta kiva setti 💪.

Su: viikon viimisenä reeninä olikin ensin 4x5 etukyykky niin kovilla painoilla kuin tekniikka antaa periksi 😊. Minä pidin tän puhtaasti tekniikkaharjoituksena sillä keskivartalo ei pysy pystyssä isommilla painoilla. Haluun ensin kunnon syvyyden ja tekniikan, sitten vasta painoa lisää. Loppusilauksena amrap7 eli 7 minuutin aikana niin monta kierrosta kun saa ja kierrokseen kuului 7leukaa 7levypainonostoa ja 7burpeeta levypainolle. Tää setti kyllä oli jo todella tahmee. Tuntuu et koko kroppa on aika jumissa.

Huomenna vielä treenipäivä ja sittan kauan kaivattu lepo. Tuolta näytti mun viikkoni crossfitin parissa. Miltäs treenit kuulostaa 🤔😉👍


torstai 17. marraskuuta 2016

Pelottavan hyvä draivi

Voiko olla että minä, ikuinen jokotai ihminen olen ollut kohta jo viikon ihan ilman punnitsemista ja liikuntamäärien kalorinkulutuksen kyttäilyä? Voi. Ja arvatkaa mitä: paino oli 104,5kg tänään. Eli tää saattaa toimia. Enhän toki mikään guru vielä ole, mutta saako nyt jo olla ihan hippasen ylpeä. Sokerijuttuja ja roskaruokaa ei tee edes niin paljon mieli. Masu on tyytyväinen ja toimii. Unikin ois maistunut, mutta Topsu on tästä ollut eri mieltä ja meillä valvotaan hulinoita. Ollaan miehen kanssa jaettu yöt. Onneks hän osallistuu näin paljon koska mä oisin ihan dööd muuten. Hatunnosto jälleen yksinhuoltajille!

Eilen tehtiin cf:ssä 100n burpeen haaste. Voin sanoo että keuhkot oli aivan tulessa ja kuolema ei kauheen kaukana, mut mä tein ne KAIKKI. Aikaa meni 12.40 ja olin huonoimpien aikojen joukossa mutta ihan sama. Viis kuukautta sitte en ois ees kuvitellu tekeväni noita. Tai sit mulla ois menny koko päivä. Normaalia

Kivat muistot jäi burpeista


Nyt sitte ois kohta taasen crossfit aika 👍🤔. Huomenna sitten onkin täyslepo ja meijän mukula lähtee hoitoon joten vähän saadaan myös hengähtää sen osalta. Sanoi kuka mitä tahansa niin kyllä  tuan pikkusen perässä juoksemineb on ihan kiitettävän rankkaa hommaa. Mihinkään en vaihtas, ehkä myisin 😉😄 mut en vaihtas 😄😂. Rakas hän on vaikka häiritseekin mun syvää rakkautta nukkumiseen...

Kiinnostaskos muuten joskus kuulla millasta toi crossfit viikko on. Et mitä tehdään ja miten sit mä treenaan. Aika niinkun tarkasti? Eli puhdas liikuntapostaus? 

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Joko kaikki tai ei mitään.

Oon vähän, tai no en ees vähän, sellanen ihminen että oon joko täysillä tai en ollenkaan mukana kaikessa. Kultasta keskitietä mun on toooodella vaikea löytää. Varsinkin ruoka asioissa. En ole aikaisemmin osanut syödä järkevästi ilman että olen tiukalla dietillä. Joko siis hyvin askeettisesti tai överinautintojen perässä.

Nyt oon noin 5päivää eli viime lauantaista ollut punnitsematta mitään muuta kuin aamusmoothien tänä aamuna. Ja aika kivaa on ollut. En oo stressaillu. En oo miettinyt joka sekuntti ruokaa vaan menny ihan fiiliksen mukaan. Kyllä, paino on noussut viime viikosta +600g mikä johtunee ehkä lisäliikunnasta sekä hiilareista ollen 105kg tuo on musta kyllä hyvin minimaalista. Siinä se on myös pysynyt nyt koko viikon. Eli oletettavaa on jos tällainen meno jatkuu niin pienin notkahduksin täältä tullaan alaspäin.


Mitä sitten oon syönyt? No aamupalaksi yleensä puuroa ilman mittailuita raejuuston, vadelmien/piltin ja öljyn kera. Tai smoothieta, tein kyllä munakkaankin tossa yksi pv eli ihan normaaleita aamiaisjuttuja. Mitä nyt voi kyllä dietilläkin syödä mutta mä syön just mitä haluun minäkin aamuna välittämättä siitä meinaanko liikkua vai en. Lounaaksi oon syönyt kotiruokaa esim: bulgurijauhelihapataa, kebabkiusausta, lohikeittoa, jauhelihakasvispataa yms. Samaa sit päivällisen aikaan. Välillä oon syönyt lrivän ja maidon kanssa.. välillä en. Ihan fiiliksen mukaan. Iltapalaksi sitte kans esim prodedrinkkiä jos päivällinen meni myöhäseksi, kaniksia, luonnonjugurttia pähkinöillä ja marjoilla yms yms.





Oon tosi iloinen ja tyytyväinen tähän oloon. Tuntuu että tää saattaa toimia mulla aika hyvin. Liikuntaa on kertynyt yhden salikerran ja yhden crossfitin verran ja tänään on sitten tuplatreeni. Sampo ja cf. Tää nyt vähän poikkeuksena kun cf:ssä on niin kauheen kamalan ihanan kuuloinen treeni tiedossa.. aikaa vastaan 100burpeeta. Huh. Ehkä kuolen... seurailkaa muuten instaa hannamv85 jos haluutte vähän enemmän tietää jutuista mitä tapahtuu 😊. Päivitän sitä hieman useemmin!

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Nyt se masistelu sinne romukoppaan!!!!!

Kiitos sinulle anonyymi hyvästä neuvosta nauttia liikunnasta ja antaa hetken olla ton ruuan punnaamisen kanssa. Näin aion tehdä. En TODELLAKAAN tarkoita että hylkään projektin vaan noudatan edelleen nyrkkisääntöjä: 5 ateriaa per päivä. Normaalia ruokaa. Ei roskaruokaa. Eli perusterveitä NORMAALEJA rentoja elämäntapoja. Mä tota hetken pohdin raaskinko näin tehdä ja mietin ehkä uudelleen mikäli paino nyt lähtee rakettimaiseen nousuun... tuskin se kuitenkaan lähtee. Eli masistelu loppuu än yy tee nyt.



Eilen söin lohikeittoa piiiiiiitkästä aikaa ja oli niiiin hyvää. Keitto ja pakkanen vaan sopii yhteen. Oikein innolla ootan hernaripäivää. Sellainen on jo sovittu 😉. Tänään teen intialaista kanakastiketta sekä basmati riisiä lisukkeeksi.

Oon nyt päässyt kahtena perättäisenä päivänä tekemään kovan crossfit treenin. Tänää  jopa sain itseni niin piippuun että oksu lens. En muista millon viimeksi ja mulla jäi kyllä kaiken antanut tosi hyvä olo. Kunto on vieläkin noissa kestävyysjutuissa huono, mutta se korjaantuu ajan myötä.


Ollaan tänään myös vähän luotu joulutunnelmaa kotiin ja takkaa poltettu. Oon kyl niin jouluihminen. Kohta se on jo täällä.


Tää oli ihana
Eli hyvällä fiiliksellä eteenpäin.

lauantai 12. marraskuuta 2016

Laihdutuskyllästyminen

Oon niin totaalikyllästynyt kuulkaa laihduttamaan. Tai aattelemaan että oon lihava. Tai punnitsemaan ruokia ja koko ajan miettimään ylipäänsä kaikkea mitä pitäisi tän osalta saada tehdyksi. Koskaan ei voi rentoutua ruuan kanssa. Koskaan ei ole hyvä olla, koska dieetti. Koskaan et voi mennä raflaan ilman että mietit kaikkia niitä kaloreita ja sitä mikä kaikki on kiellettyä. Prkl sentään, miks pitää olla tällanen ruokavammanen. Oikeesti ottaa päähän. Miksei tajunnut 20kiloa sitten et tällanen turpaan ruuan ahtaminen ei oo ehkä se paras idea...

Mun pitäs varmaan antaa hetken olla. Antaa päänkin tasaantua ja unohtaa punnitseminen, mutta mutta... tässä on nyt sellanen pointti että vaikken 'laihduttaisi' niin koko ajan varmaan silti kelaisin et kun pitäs... koska lihava. Mä jo varovasti kysyin mieheltä että kelpaisinko hälle tällasena, makkaroineen kaikkineen. Kelpsisin kuulemma jos oisin itse onnellinen enkä sitten ruotis koko aikaa kroppaani... no niin, en tiiä pystysinkö aidosti olemaan näin kookkaana onnellinen. En oo koskaan oikeen kokeillu antaa vaan olla.

Sit pitäs vielä jotenkin muillekin pystyy vielä näyttää että kyllä isonakin voi olla tyytyväinen itseensä. Mut voinko mä? Siinäpä vasta kysymys. Joudun tätä hetken pohtimaan. Toisaalta jos saisin ruokavammailut kuriin niin miksei.. paino tippuis osittain varmaan jo näinkin. Riittäiskö se.. jään pohtimaan.


tiistai 8. marraskuuta 2016

vertauskuvia

Otsikkokin kertoo. Antaa siis palaa. Kuvat on otettu sekä touko-marraskuussa ja sitten kolmen sarjoissa on touko-heinä-marraskuu, mutta heinä-marraskuussa ei kyllä ihan kauheita olla menty eteenpäin... outoo :D. Plus nuo kuvat on vähän epätarkkoja. Kyllä noissa jotain on silti tapahtunut. ONNEKSI.



Sitten kolmen sarjat:


Pieniä muutoksia vyötärön seudulla. Tästä on hyvä jatkaa etiäpäin. Mitäs mieltä ootte :). Vähän vois tahtia kiristää, mutta muutosta tulee hitaastikin, se meinaa mulla aina välillä unohtua :). Kuvien oton välillä on noin 8kiloa :)

maanantai 7. marraskuuta 2016

Päivittelyä

Pikkuhiljaa tässä olis palattava normi arkeen. En ehkä voi käyttää ikuisena tekosyynä kaipausta koiraakaan kohtaan ja aika on lopettaa jälleen ne tekosyyt. Viime viikko ja myös sitä edellinen meni enemmän tai vähemmän sontaa syöden ja nyt on pakko jo lopettaa. Paino oli vielä laskenut ollen 104,4kg jääden miinuksen puolelle -400g, mutta mulla kun paino ei pysy kauaa alhaalla jos en oikeasti vähän katso mitä syön. Ärsyttää olla ikuisesti lihava joten aika taas pistää ne tavoitteet pöytään, tällä kertaa päivitettynä.

Tavoite nro. 1: Laihtua 22kg tällä hetkellä painon ollessa 104kilon luokkaa, -22kg tuntuu sellaiselta oikealta luvulta minulle.

Tavoite nro. 2: Saada kyykky kuntoon. Mulla on maailman surkein vapaakyykky. Haluaisin saada kyykättyä toukokuun loppuun mennessä sen 50kiloa sarjoina. Ja siis niin että myös pylly käy alhaalla. Ei mitään niiauksia.

Tavoite nro. 3: Saada treenejä kasaan vähintään 4viikossa. Oli ne sitten kuntosali tai crossfit. Mieluiten tietty mahd paljon kaikennäköstä ja sekasin. Paljon erilaista kuormitusta keholle.

Siinä nyt ainakin ekat 3 tavoitetta. Sanomattakin selvää että isoin tavoite on saada jatkuvuus hyvään ruokavalioon. Ei niin että into piukeena mennään kaks viikkoa eteenpäin täydellisesti ja sitten retkahdetaan ja jäädään karkkimaahan asumaan. Aina huomenna jos alottaa niin siihen huomiseen mennessä on ehtinyt kertyä jo monta kiloa lisää pudotettavaa, joten mitä jos alotettas tänään.

Nyt otan tiukaksi tavoitteeksi pudottaa-7kiloa jouluun mennessä. Se on noin kilo viikossa, mutta tällä nestemäärällä ekojen parin kilon pitäs kyllä pudota aika helposti... Alan jo epäilemään pikkuhiljaa että meijän vaaka on rikki kun kehtas tollasen mässäilyn jälkeen miinusta näyttää, mutten ala sitä kyllä korjaamaankaan :D.

Tänään olis Sampon kanssa reenit. Vihdoin. Oon niitäkin parit joutunut perumaan ja nyt pitäs saada tääkin rullaamaan uudelleen hyvällä sykkeellä :) Kuvia ei muuten teksteissä hetkeen oo, kun mun kännykkä joutui huoltoon. Varakännykän kamera on ihan susipa**a joten en ees jaksa yrittää :D.

Hauskaa viikon alkua kaikille :)


keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Ajan loppu ja jonkin uuden alku

Ihan ensiksi kiitos kaikista viesteistä yms. En pysty niihin vastaamaan mitään, mutta kiitän. Aika parantaa, mutta Rockyn menetys on mulle niin kova pala etten tiedä kauan tässä menee. Henkisesti olen aika loppu. Onneksi mun pikku rakas Topias möllykkä jaksaa kolmen viikon (kyllä) korvatulehduksesta huolimatta kikatella ja hölmöillä. Hän on se ilo mistä me saadaan miehen kanssa voimat tällä hetkellä 😘.

Tää on ehkä henkilökohtaisin teksti ja avaan meidän elämää varmaan enemmän kuin pitäis mutta pakko saada jonnekin purkaa ja näin tekstin muodossa se vaan on helpointa. Tää vuosi on ollut Topsun syntymää lukuunottamatta kauhein mun aikuis-iässä. Miehen toinen firma meni konkurssiin ja elettiin aikamoisen stressin alla monta kuukautta... stressi melkein kaatoi meidän muuten oikeasti todella vahvan avioliiton. Onneksi taisteltiin sieltä kuopasta takaisin siihen mitä meidän kuuluukin olla. Kukaan muu kuin mun äiti ja Sampo ei edes tiedä tosta kuinka vaikeeta meillä oli. Luopuminen koirasta joka on ollut meidän jo 8,5vuotta on vaan surkeiden sattumien sarjaan yksi natsa lisää ja pikkuhiljaa vois se aurinko tännekin ihan aidosti oikeasti paistaa. En halua murehtia liikoja mutta kyllä tässä on hetkiä jolloin seinät on tuntuneet kaatuvan päälle. On myös hyviä hetkiä ja onneksi meijän Roksu oli legenda jo syntyessään. Muistoja jäi niin paljon.

Paljon on tänä vuonna sattunut ja aina ne omat ongelmat tuntuu niiltä suurimmilta. Kuitenkin jaksan uskoa että ens vuosi tulee sitten olemaan paljon parempi. Voin sanoa että laihdutus on ehkä tällä hetkellä se pienin murhe, mutta eiköhän täältä nousta. Paino ei laskenut mutta ei kyllä noussutkaan joten ihan hyvillä fiiliksillä sen suhteen.

Edelleen kiitos osanotoista ja kauniista sanoista Roksu juoksentelee nyt vapaana sateenkaarisillan toisella puolen. Hän myös lähti hyvin rauhallisesti matkaan, ei jännittänyt ja rapsujen kera nukahti ❤. Ikävä jää. Tää on uuden ajan alku.

torstai 27. lokakuuta 2016

Sydämeen särkee

Voi että kun tietäisin miten tästä aiheesta kirjoittaisin ilman että silmät tummenee koko ajan kyynelistä.. Sisimmässäni olen tiennyt tän hetken olevan edessä ja tiennyt myös jo hetken aikaa että hetki on lähempänä kuin aiemmin olisin halunnut. Ollaan puhuttu miehen kanssa eri vaihtoehdoista ja pohdittu ja pähkäilty ja siltikin päädytään aina samaan tulokseen. Meidän on aika sanoa ensi tiistaina meidän rakkaalle koiralle viimeiset hyvästit. Melkein yhdeksän vuotta hän rikastutti elämäämme.. Sua ei korvaa kukaan eikä mikään. Parhaat muistot ja sun tassunkuvat sydämessä me yritetään kohta jatkaa eteenpäin ❤



Rakkaallamme todettiin kaulassa kasvain ja hänelle parempi ratkaisu on päästä rauhaan.

keskiviikko 19. lokakuuta 2016

Yritetään aina vaan uudelleen

Noniin nyt onkin sitten sokerinvieroitusoireet ehkä selätetty taas hetken ajaksi. Toissa ja eilen illalla oli sellanen mukava päänsäryn poikanen koko ajan ottalohkossa että joutu ihan migreeniystävää pelkäämään. Kyllähän näin kovat fyysiset oireet ehkä kertoo että ylikäytettynä tuo sokeri aika myrkkyä on. Mä luopuisin siitä kokonaan oikeesti jos pystyisin. Mutten edes väitä että pystysin... ainakaan vielä.
Ehkä joskus...

Mä luin tuolta instasta yks päivä jonkun blogiin liittyvän kommentin että ois kiva jos jotkun bloggailijat vaan ois just sellasena tyytyväisiä itseensä. Ettei tarvis aina mennä salille varsinkin kun haluis välillä vaan nukkua. Tai ettei aina vaan laihdutettais. Mun on vähän vaikea itseni tuohon kommenttiin yhtyä. Syy on yksinkertaisesti se että oon vielä niin lihava.

Mun on vähän niinkun pakko tarkkailla ruokia ja käydä tuolla liikkumassa jotta kilot tippuis. Oon kuitenkin myös nyt ihan sinut itseni kanssa, mutta huomaan kyllä ihmisten katseet ja varmasti myös kuvista moni katsoo että onpa lihava. Se ei mua sinänsä haittaa sillä tämä on väliaikaista mutta miten muuttuis mielipiteet mikäli lopettaisinkin diettaamisen ja sanoisin et oon hyvä näin. Enkä siis edes yrittäis päästä hoikempaan kuntoon. Monet varmaan aploodeerais mutta luulen että suurin osa ois sitä mieltä ettei kannattais luovuttaa. Luulen että osa ois myös vahingoniloisia et eipä tuo sitten onnistunutkaan enää. On sekä hyötyä että haittaa siitä että on ollut hoikka vielä hetki sitten. Onneksi en siis tee tätä muiden takia 👌. Toki musta ois kiva että jengi sais musta motivaatioo omiin juttuihin. Ei ole typerää aloittaa yrittämistä vaikka sitten sadannen kerran uudelleen mikäli olomuoto ei vastaa toiveita. Tyhmää ois luovuttaa kokonaan jos ei ole tyytyväinen. Uskokaa pois mä todellakin tiedän miltä pettymys tuntuu ja tiedän miltä tuntuu aloittaa aina vaan uudelleen mutta tiiän myös miltä tuntuu kun onnistuu 💪💎.


Joten ei anneta periksi. Aloitetaan uudelleen jo tänään jos tarvii ja jatketaan hulluina eteenpäin! Tsemppiä hurjasti kaikille, mullon vihdoin taas hyvä boogie!

maanantai 17. lokakuuta 2016

Plussaa plussaa

Ei uutta taivaan alla. Mä tiesin jo vaa'alle pompatessani tänään että plussaa on tulossa. Viime viikon 103kg on historiaa ja 105.4kg napsahti viikkotulokseksi ja sehän on +2kg verrattuna siihen viime ma vatsatauti tulokseen. Tosin sitten jos vertaa sitä edelliseen niin ollaan silti miinuksella eli otan tilanteen nollauksena ja jatkan eteenpäin 😊.


Mä mietin tota mun syömistä taas viime viikon osalta ja me kyllä miehen kanssa ruokitaan toistemme herkkuhimoja ja pahasti. Miekkonen on vaan sellanen et häneen ei juurikaan tartu mikään ja muhun taas tarttuu. On todella vaikeeta aina olla se kuka joutuu pitämään molemmat ruodussa, koska kumpikaan meistä ei yksinään herkuttele.

Mähän en viime viikolla ois ihan noin jokapäiväsesti repsahtanut jos oisin ollu terve ja vastuussa meijän ruuista. Mies joutu hoitaa kuitenkin lapsen, mut, työnsä ja kodin aikalailla yksin niin ymmärrän että ruuanlaitto ei ehkä ollu ekana mielessä ja väsyneenä on helpompi hakee mäkkärii tai tilaa kebabbia. Harmittaa vaan että itellä lähti kans ihan näpistä. Tilaisuus tekee selkeästi vieläkin varkaan. Tekosyyt oli myös kovaa huutoa... kun mä nyt olen kipeä ja meillä kun on hääpäivä ja sulla on nyt synttärit... huhhuh syitä syödä riittäis mulla ihan loputtomiin. Joskus se korkki on vaan niin sanotusti pakko laittaa visusti kiinni.

Saas nähä onko tän viikon muutoskuvissa tapahtunut mitään kun mää vaan lepsuilen. Eilen kyllä palasin kunnolla ruotuun ja rutiineihin ja uskon että tästä tää taas lentoon lähtee 👌💪. Miten teillä muilla menee? Onko mopo karannut vai ootteko ollut kiltimpiä? Kertokaa ihmeessä.

sunnuntai 16. lokakuuta 2016

Pikkuhiljaa takas elävien kirjoihin.

Noniin. Ois aika alkaa palailee takas elämään kiinni. Nimenomaan siihen laihiselämään. Hävisin karkkimaahan pariksi päiväksi vatsataudissa ja sen jälkeen ja edelleen niitä hallintaongelmia ruuan kanssa on. Tasapainoa tosi vaikea löytää ja plussaa on aika paljon. Toki nestettä pelkästään mutta silti kauhistuttaa kun paino oli jo 103kg alkunen niin nyt se oli aamulla 105kg alkunen... hävettää tuo tänne kirjoittaa mutta rehellisesti mennään eteenpäin. En haluu kiillottaa mitään kiiltokuvaa että tää ois helppoa mutta vaikka välillä räpellän niin eteenpäin meen silti 💪💎.




Toivottavasti ette pidä mua nyt ihan luuserina. En ollut liikkumaan päässy siis nyt viikkoon. Se on mulle tosi pitkä aika ja keho tuntuu kyllä löysältä ja alaselkä kipeältä. Mulla toi alaselkä selkeästi reagoi liikkumattomuuteen negatiivisesti. Alaselän ranka on myös alkanut naksumaan.. osaakohan joku kertoo mistä johtuu? Löysät niveletkö?... ehkä välilevyt, mene ja tiedä.

Tänään kuitenkin pääsin tekemään crossfit wodin. Tempausta ja valakyykkyä. Tein kepillä ja tuntui sekin ihan superrankalta ja voimat ihan kadoksissa. Uudet kengät tosin siivitti mut ekaa kertaa syväkyykkyyn josta olin superilonen.

Kenkien piti olla palkinto mut fuck it, mä nuo aloin tartteemaan jo nyt niin hommasin ne nyt sit etukäteen. Aloitin tänään myös ihan uuden karkkilakon ja päivän sijaan alle 103kilon on mentävä ennen kuin vapaasyöntipäivää pidän. Huomenna sit taas liikkumaan salille ja josko tää ruletti alkais taas pyöriä normisti eteenpäin.

maanantai 10. lokakuuta 2016

Kipeenä ei oo kivaa

No onhan ollu taas viime viikko aikamoinen. Topiaksen korvatulehdus onneksi parani ab kuurilla ja poitsu on sama ihana hymyilevä oma itsensä. Viikko meni siis aina perjantaihin saakka mainiosti.

Perjantaina kävin crossfitissä tekemässä suht kovan tankotreenin. Oli rinnallevetoa, etukyykkyä ja olkapunnerrusta sarjassa ja se meni ihan ok. Ihmettelin kun jotenkin oli sellanen vähän heikko olo. Tän jälkeen kävin vielä salilla tekemässä hiitin ja sitte kotiin. Kotiin kun pääsin niin kuumeinen olo iski ihan tosissaan päälle. Lauantaina olo jatkui ja maha turpos kuin pallo ja himmee närästys, sanoin jo miehelle et on niin outo olo että en yhtään osaa selittää mistä on kyse. No eilen se oli sit hanat auki. Eli kova vatsatauti.

Viime yönä kuume piikkas 39.. eli olo ei mitenkään hehkee. Kävin kuitenkin vaa'alla tänää  ja eihän tää nyt vertauskelponen oo mutta paino pudonnu viime ma -2,2kg ollen 103.4kg.

En eilen oikeen pystyny syömään mitään muuta ku puuroa ja hedelmäaakkosia. Kyllä. Mun karkkilakko sortui eilen. En vaan jaksanu sen enempää miettiä kun noita aakkosia sain alas menemään.


Eipä toi tänkään aamunen kuume mitenkään hyvältä näytä. Ehkä tästä kuitenkin parissa päivässä olis taas kunnossa.

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Saisinksmä jooko muuttaa mun punnituksen

Kaikki ketkä veikkas lihakseen painunutta nestettä syyksi mun hitaalle tulokselle.. nii arvatkaa vaan oliko se vaaka eilisen lepopäivän ansiosta kilon alempana maanantaista. No oli. Se oli 104,5kg eli oikeestaan -1.1kg miinusta virallisesta. Ainakin nyt tiedän et ei mun keho pakolla kyllä jumita vaan se kerää nestettä herkemmin kuin ehkä ennen. Nyt oiskin sitten ideaa pitää se lepopäivä ennen punnitusta, mutta sitten taas toisaalta ihan kai sama. Samassa tahdissa mä laihdun vaikka vaaka sanois mitä ✌. Näyttäs vaan täällä hienommalle 😉.


Olin kyl tosi iloinen tosta painosta sillä eka painoetappi on saavutettu kun 105kg painu unholaan. Bye bye, ei tuu ikävä. Nyt kävinkin lunastamassa tänään mun ekan palkinnon. Niken narureppu piti lähtee mukaan MUTTA löysin fred perryn mageet kengät alesta. Mitäpä sitä miettimään, ne läks mukaan mielummin👌. Mullon nää ekat palkinnot aika pieniä, mut oon kyl ihan ylpee et ekat parikyt raskauskiloa on nyt taaksejäänyttä elämää. Enää parikyt jälellä mut pikkuhiljaa 😊.



Käytiin Sampon kans leipoo mun jalat aamupäivästä taikinaks... kolme liikettä. Sumomaastaveto, katottiin vähän tekniikkaa ja sit sarjaa 50kilolla. Jalat ois jaksanu hiukan pidempään mut ote ei. Ei ollu versat mukana ja mankkua ei saa käyttää tuolla salilla joten nou can do. Tosin kyykyt smithissä ja takareiden koukistus kyllä viimeisteli treenin. Tein myös hiitin 15min. Liikuntaurut tältä viikolta taas auki ❤💪.



Ei oo edes hiittiä näis kaloreis mukana...


Kävin myös kirjastossa hakees kirjan illoiksi. Tai no kaksi. Toinen scifi ja toinen trilleri. En ehkä oo niin mun pikkunörtti puoltani täällä tuonut esiin, mutta rakastan lukea scifiä ja fantasiaa sekä kyllä paljon muutakin. Sarjakuvat uppoo kans bueno. Ihan heti ei ehkä vältsis uskois 😉😨. Nyt ekan kirjan kimppuun.


tiistai 4. lokakuuta 2016

Kahden maailman välissä

Mun on pakko kirjottaa tästä koska se minua häiritsee. En mene sanoja tai mielipiteitä laittamaan kenenkään suuhun, nää on vaan mun yleisiä havaintoja mitkä tuntuu hassulta. Kahdella maailmalla tarkoitan crossfittiä sekä kehonmuokkausta jota kutsun nyt fitnekseksi tässä yhteydessä. 💪

Oon tässä parin kuukauden aikana huomannut sellasen pienen molempi puolisen kuilun näiden kahden harrastuksen välillä. Varsinkin kun molemmat on 'pinnalla' ja musta molemmat käsitetään elämäntapana ja tyylinä. Välillä oon huomannut sellasta pikkuruista piikittelyä esim mun crossfit harrastusta kohtaan tai jos ei piikittelyä niin ainakaan fitness tyypeillä ei oo hajuakaan mistä on ihan aidosti kyse ja siksi ei myöskään kauheasti arvostusta lajia kohtaan.


Samoin tapahtui myös crossfit salilla. Kuulin näitä kommentteja vain sivukorvalla ja ne ei liittyneet muhun siis mitenkään mutta sivuheittoina kuulin esim että tuo bikinifitness turhake liike. Ei mitään hyötyä jne. Kyseessä oli vain heitto mutta se sai mut miettimään mistä tollanen asenne molemminpuolin johtuu. Mun paras veikkaus on se ettei yleensä tosissaan jompaa kumpaa lajia harrastavat tunne juurikaan sitä toista lajia. Harvoinpa bodareita näkee crossfitissä ja yhtä harvoin uskoisin crossfittareiden käyvän salilla jotain pikkuliikettä pumppaamassa koska siitä ei heille ole välttämättä mitään hyötyä.




Kehonmuokkauksessa on kyse usein pilkuntarkoista ruokavalioista sekä hyvin suunnitellusta saliohjelmasta joka tukee juuri sun kehitystä. Jos tarvitaan pakaraa sitä hiotaan maailman loppuun saakka. Kovaa hommaa. Crossfitissä on pakko olla monipuolinen ja treenata lähes joka päivä eri asioita, painottuen välillä omiin heikkouksiin. Voimannostoa, aerobista ja voimisteluliikkeitä tasaisesti. Liikkuvuutta unohtamatta. Ruokaa syödään lajia tukien ja harvoin ollaan kovilla dieeteillä.

Mua henkilökohtaisesti viehättää ihan hirveästi molemmat lajit. Mä rakastan kuntosalia vaikka se välillä käy aivoon kun pitää just hinkata ja oon kyllä aivan rakastunut myös crossfittiin. Juuri siinä vaihtelu on parasta. Väitän myös että mun kunto fyysisesti tulee olemaan hemmetin paljon kovempi crossfitin ansiosta. Tosin voisin ilman niitä voimisteluharjotteita elää koska oon ihan kakka niissä 💩. Oon myös todennut että koska en kummassakaan koskaan tule olemaan huippu, saan harrastaa molempia just niin paljon tai vähän kuin tykkään. Toivoisin vain että molempien lajien edustajat joutuis kokemaan kummankin lajin hienouden. Ymmärrys kasvais exponentaalisesti sillä sielussaan nuo lajit peilaa tpisiaan niiden harrastajien intohimon takia ❤.