keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Uusi vanha minä

Uusi blogi, uudet kujeet vaiko sama vanha pässi jaarittelemassa? -Sitä pohdin itsekkin tällä hetkellä. Mikäli näytän siis bannerissani tutulta, voi se johtua faktasta, että tämä ei ole ensimmäinen blogini. Kirjoitin viime vuonna blogia nimeltä: laihdutusmatka. Ihmiset jonkin verran tuntuivat siitä tykkäävän, mutta minulle tuli totaalistoppi. En jaksanut yksinkertaisesti projektin ollessa loppusuoralla enää raportoida gramman pudotuksista, joten saatoin blogin luonnolliseen loppuunsa. Päätökseen olin silloin enemmän kuin tyytyväinen. Kuitenkin ikävä kirjoittamiseen ja omien ajatusten avaamiseen tekstin käsittelyn kautta jäi silti kytemään. Odottamaan parempaa aikaa, jos näin voi sanoa. Tänään illalla totesin sen ajan koittaneen.

Taustatiedoista hieman: viime bloggailukerralla kirjoitin omasta matkastani fitnessmaailman syövereissä sekä laihdutuksesta ja treeneistäni. Tällä kertaa asia ei tule menemään ihan niin yksinkertaisesti. Siihen on suurimpana syynä: pieni ?pojan?koltiainen, joka kasvaa nopeaa tahtia sisuksissani. Meillä ei miehen kanssa tarkoitus ollut ihan vielä perustaa perhettä, mutta niin vain kävi että perhe meille suotiin, ja vauva ilmoitti itsestään hyvinkin pian oman laihdutusprojektini loppusuoralla. Sanomattakin on varmasti selvää, että mun dieetti päättyi kuin seinään. Aika nopeasti keräsin dieetin lopettamisen jälkeisiä kiloja myös takaisin, niitä oli noin 5kg ja nyt mennään ensimmäisen neuvolakäynnin jälkeisestä painosta siinä +11kg:n luokassa eli raskauskiloja lasken keränneeni 11kg 5,5kuukaudessa. Yhteensä olen dieetin jälkeen kerännyt kuitenkin 16kg. Ei mun maatani kaada, muttei se mitenkään hurrattavakaan saavutus ole. Kuitenkin aion hyväksyä kroppani muutokset ja lihat raskauden aikana, ja kun vauveli putkahtaa maailmaan taistelen sitten sen mitä taisteltavaa kilojen kanssa on.

En edes aio selitellä kilojen keräämistäni, sillä sanomattakin on kaikille varmasti selvää että herkuteltu näillä kiloilla on. Syöty normaalisti, jälleen herkuteltu ja välillä menty erittäin harmonisestikin eteenpäin. Stressiä en tästä koe. Raskausaika muuten taas onkin tuonut omat mutkansa matkaani esim. liikunnan suhteen. Ensimmäiset 19-21viikkoa meni aikalailla oksentaessa ja huonovointisuuden kourissa ja treenitehot hiipuivat väsymyksen painiessa kehossani ja pahasti. Sampon kanssa treenaaminen jäi ja se vei hetkeksi myös innon liikuntaan. Ihailen teitä äitejä ja raskaana olevia joilla oireet on lieviä, kiittäkää onneanne! Pahoinvoinnista päästyäni ja innon saatuani takaisin, tuli uusi mutka eteen pehmenneen kohdunkaulan ja supistusten myötä jolloin neuvolantäti sekä lääkäri alkoivat sairaalareissulla uhkailemaan. En siis saa enää pinnistää, ponnistaa enkä puhkua. Kuntosali on kielletty alue seuraavat 3,5kk. Onneksi on maisemalenkit hauhaun kanssa sillä haluan edes yrittää pitää liikkuvuuteni mahdollisimman kasassa niin pitkään kun voin. Siitä uskon hyötyväni sitten myös synnytyksen aikana kuin sen jälkeenkin.

Koitan pitää blogini jälleen iloisena, rehellisenä sekä pohtivan sarkastisena. Toivottavasti viihdyt matkassani jälleen ja silloin tällöin jätät puumerkkisi myös tänne päin.

10 kommenttia:

  1. Jee. Niin kiva kuulla susta jälleen �� ensimmäinen teksti vaikutti lupaavalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :) Kiva olla niin sanotusti bäck :).

      Poista
    2. Jee, kiva lueskella taas sun juttuja! :) t. Tiina "tiimikaveri" rv 28

      Poista
  2. Kiva kuulla sinusta, luin sinun edellistä blogiasi ja olin harmissaan kun se loppui. Vaikka syyt kyllä ymmärtsin.Jään ilolla seuraamaan uutta blogia. Onnea odotukseen!
    A

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiva että löysit takaisin :). Kiitos paljon myös onnen toivotuksista, toivottavasti myös uusi blogi kiinnostaa :).

      Poista
    2. Ainakin alku vaikuttaa mukavalle, jään ehdottomasti seuraamaan :)
      A

      Poista
  3. Hei kiva!!
    Ja onnea!!
    Oon monen monta kertaa miettinyt että mitä sulle kuuluu.
    -kuuden äitee-

    VastaaPoista

Kiitos kommentista.