sunnuntai 29. lokakuuta 2017

3kk:n muutoskuvat

Oisko aika esitellä taas tuloksia hieman konkreettisemmalla tasolla 😊. Elikkäs muutoskuvien aika.

Välissä on 3kuukautta eli vasemmalla heinäkuun lopussa, oikealla tänään aamulla. Enjoy.




Siinä sitä ois. Muutosta on ja hyvä niin. Kuvat on mustavalkosia sillä niissä näkyy selkeiten eikä esim eri valotus huijaa. Itseäni ei mikään ärsytä muutoskuvissa enempää kuin eri valotus, kuvakulma tai jos esim alusvaatteet tai bikinit on ihan eri mallisia sillä tollasilla jutuilla saa helposti itsensä näyttämään hoikemmalta.

Yksi asia mistä oon superilonen on mun mahan 'nousu' se ei musta roiku enää läheskään niin pahasti kuin ennen kun katsoo ylintä kuvaa. Eli ehkä mulla on toivoa sileestä masusta 💕🤙.

Sit viel kuvat joka aloitti kaiken.. ihkaeka synnytyksestä 2kuukauden jälkeen otettu, älä katso jos et haluu järkyttyä: ready..


APUA!!!




Jos minä pystyn niin tekin pystytte..

lauantai 28. lokakuuta 2017

dieettifiiliksiä

Hellurei. Tää viikko on vaan menny ohitse. Painohan teki maanantaina jälleen kurvin alaspäin mistä oon tosi iloinen. Hankalan tästä kivasta mutkasta tekee kun pitäis kirjottaa fiiliksiä blogiin mut jos ne on koko ajan HYVIÄ, niin kiinnostaako kettään :D.

Oon pidellyt kevennettyä viikkoa ja tehny treeneissä lähinnä kaikkee mitä huvittaa. Antanu kropan levätä ja itseasiassa huomenna sunnuntaina alotan uuden kyykky ja yläkroppa progression jonka ois tarkotus tosiaan tukea mun kehitystä leukoja ja kovempia kyykkyjä varten. En millään malttas ootella.

Yks syy minkä takia aloitan huomenna jo on koska mä alotan työt tiistaina ja mun treenirytmi tulee pakostakin jollain tavalla vähän muuttumaan. Eli mä siis palasin takaisin työelämään. Tosin nyt siis menen ainakin alkuun ihan osa-aikaisena ja poika on vielä suurimman osan ajastaan kotona hoidossa. Oon vaan niin ilonen duunista. Se ei nykypäivänä oo ihan itsestäänselvyys että äippälomalta mennään töihin näinkin helposti. Mähän olin omista töistäni irtisanoutunut ennen (oikeestaan just ennen) kun tiesin olevani raskaana ja vähän niinkun tyhjän päällä, kun opiskeleen piti lähteä mutta tää vaikuttaa just tällä hetkellä niin oikeelta ratkasulta.

Treenit täytyy vaan rytmittää nyt duunien mukaan ja niin että jää aikaa perheellä ja muille. Organisointia tiedossa siis ;). Ei haittaa kyllä itselleen tärkeille asioille löytää aikaa kun halua on tarpeeksi. Mulle treenit nyt vaan on yks henkireikä näissä ruuhkavuosissa :D.

Tää oli tämmönen nopee tsekkaus mitä kuuluu. Mä lähen nimittäin koht lenkille, kelatkaa sitä :D

perjantai 20. lokakuuta 2017

suunnitelmia

Eikse niin oo että jos jotain sanoo ääneen niin se on sit melkein toteutettava. No nyt mä sitten voin sanoa sen ääneen sillä sanoin sen oikeastaan jo Lauralle tossa hetki sitten. Nimittäin toiveissa ois skabata pikkukisoissa crossfitin saralla, ja sellaset järjestetään näillä näkymin ensi heinäkuussa eli 7/2018 ois mun kisadebyytti tulossa. Ainakin mikäli saan paikan lunastettua. Tähän vaikuttaa nyt muutama asia ja ne on leuat ja toes to barit. Ilman noita kahta liikettä on jopa tonne matalan kynnyksen kisoihin ihan turha lähteä sillä noi liikkeet siellä tulee tasavarmasti esiintymään, mutta mutta mulla ois nyt 8kuukautta aikaa saada ne tässä haltuun. Leuat tulee myös sillä onnistumaan että paino putoaa. Yksi syy lisää motivoitua ;).

Eli blogi muuttuu vähän nyt sitten laihdutusblogin lisäksi-> road to kuntokarkelot 2018 blogiksi. Kyllähän elämässä pitää tavotteita olla ja ihan aidosti mä oon kilpailuhenkinen ja teen asioita koko ajan tavoitteellisesti menin kisoihin tai en mutta se että mulla on sidottu suunnitelma tekee tästä vaan semmosen kirsikka kakun päälle jutun. Lauran kanssa treenaus ei sen kummemmin muutu kun se nyt on jo ollut juurikin noita heikkouksia kehittävää, mutta mun ei enää tarvi opetella niitä aivan basic juttuja vaan ollaan päästy jo vähän etenemään sinne oikealle treenauspuolelle. Nyt aletaan kohta semmost kyykkyprogressioo toteuttaa missä haetaan voimaa ja selkä-sekä vatsalihas kuurille että core tulee kuntoo.. Mä joudun myöskin peruskuntokuurille :D. Ihan oikein. Että talveksi juoksu ja kävelykamoja ettimään, kertokaa mitä tartten :D.

Emmä tiiä miks mua niin jännittää tälleen julkisesti tää sanoa, mutta jännittää kuitenki. Ehkä oon vähän hullu näitten juttujeni kanssa, mut toisaalta en mä siinä mitään menetä. Musta on nyt vaan just siistiä vähän purkaa näit juttui osiin, kattoo mun w.h.o.o.p.i.e kaavaa ja pistää hihat tuleen ja töitä tekee.

Nyt itseasiassa kaikki mitä mä teen ravinnon suhteen pitää periaatteessa olla vielä tarkempaa että saan ton painon myös järkeviin uomiin mutta jaksan vetää viel vähän kovempaa.   Tässä tapauksessa mä siis nostin mun kaloreita vähän koska treenikertoja tulee näillä näkymin pari enemmän viikkoon ja ilman ruokaa ei jaksa treenaa. Karkkilakko sujuu mutten hyvin ja välillä on kyllä heikkojakin kohtia ollut, mut onneks sain innostettua mun kaverin mukaan <3. Just eilen hän puhu mut kuilun partaalta pois.

Ihanaa viikonloppua ystävät. Mulla se menee lepäillessä.

perjantai 13. lokakuuta 2017

Oikeat tavoitteet

Tänään mun päässä tapahtu jälleen käänne minkä olin tuntenut jo aika kauan mutten tässä mittakaavassa laisinkaan. Muutos on jälleen ehdottoman positiivinen ja todellakin mentaalisen työnteon tulos jossa jotenkin tää oikein kulminoitui mun mieleen kirkkaaksi. Jos en ole Lauraa vielä hehkuttanut tän aspektin tuonnista mun elämään ihan järjettömän upealla tavalla niin nyt kyllä hehkutan. Mulle toi koko mentaalinen puoli on tullut ihan hemmetin tärkeeksi ja uskon että tää mun koko homma on muuttunut nyt ihan täysin.

Tajusin niin kirkkaasti tänään että aiemmin mun tavoitteet jotka on sitoutuneet kaikki ulkonäköön tai vaakaan on olleet oikeasti mulle vääriä ja aika merkityksettömiä sillä aidosti olenhan joka kerta vähän niinkun epäonnistunut niiden saavutuksessa. Oon ottanut älyttömiä kilo viikossa miinusta, oikeasti jo alussa tietäen että epäonnistun. Koska haloo. Aika harva vetää kilo miinusta jatkuvalla syötöllö ja jo alkuun koko homma on tuhoon tuomittu.En oo oikeeastaan koskaan ajatellut sitä loppufiilistä mikä tulisi kun saavutan tavotteen enkä makustellu ja miettiny onko se niin siistiä kuin ajattelen. Kelpaisko mulle ne kehut? Uskoisinko edes niitä?

Tänään tää kaikki kulminoitu treenatessa. Mä en ole KOSKAAN tuntenu noin puhdasta riemua ja iloa yhden tavoitteen saavuttamisesta kuin mitä tänään tunsin kun tein rinnallevedon maksimi ennätyksen. Ykskään kehu minkä oon ulkonäöstäni saanut ei ole tuntunut noin hyvälle, ei vaikka nekin ihania on. Mut toi riemu että se oli jotain käsin kosketeltavaa, jotain mitä jahtasin kuukausia ja jotain minkä tein täysin itse eikä kukaan voi multa sitä pois ottaa oli jotain törkeen hienoa. Olin valmis tekemään töitä, enkä ajatellut hetkeäkään ettenkö siinä onnistuisi sillä mä oon treenannut sitä varten. Oon tehnyt osaharjotteita ja arvasin että ton kun saavutan on se jotain upeeta, mut jumankekka mikä buusti. Sama eilisen kahen kilsan soudun suhteen. Olin vaan suoraan sanoen perkeleen onnellinen. Noi on niitä kiksejä mitä varten mä asioita nykyään teen. Ei se vaaka tai ulkonäkö.

Mulla todellakin on se painotavoite tuolla takaraivossa, mutta se ei ole mulle enää ulkonällisesti niinkään tärkeä vaan juurikin terveyden ja sen fiiliksen vuoksi sekä siksi että saan esim leukoja vedettyä. Teen asioita mielelläni myös tuota tavoitetta kohden ja esim ruokavaliolla pysyminen ei todellakaan tunnu pahalle. Tää on HELPPOA. Uskoisin että oon nyt niin oikeilla jäljillä että mun on vaikea epäonnistua kuhan pysyn mulle oikeissa tavotteissa. Niissä mistä pystyn kuvittelemaan juuri ton riemun ja onnistumisen tunteen. Voin kertoa että kun riemu on tuota luokkaa mitä mulla oli niin tavotteen asettaminen seuraavaan kertaan on lastenleikkiä, tota tunnetta mä todellakin haluan jahdata.

torstai 12. lokakuuta 2017

Henkinen muutos

Multa pyydettiin tekstiä siitä miten mun pää pysyy nykyään mukana näissä hommissa ja miten työstän asiaa. Mä tosiaankin työstän ja ainakin koitan työstää asiaa pitemmälle kuin ajatuksena: nokun laihdun niin näytän paremmalle, koska tuo ei kanna mulla kauhean pitkälle. Vaikka toki ulkonäkö on yksi syy, mutta vain yksi. Oikeastaan se on nykyään aika pieni osasyy ja mun miksi teen tätä laihdutusta ja treeniä on ihan muualla.

Mun on nyt vähän pakko verrata oloa edellisvuosiin sillä olin aivan väärillä motiiveilla liikenteessä ja ne riiteli mun omaa käsitystä vastaan tosi vahvasti. Tästä syystä en varmaan vienytkään asioita loppuun ja jätin koko 'fitness' maailman taakseni olkaa kohauttamatta sillä se ei aidosti ollut mun juttu. Ainoa motivaatio tuolloin oli hyvännäkönen vartalo millä ei ole oikeassa arjessa mulle oikeastaan juurikaan väliä. Enää, voisin korostaa. Mulla on ihan muksa olla omassa kropassa jo nyt vaikka en missään nimessä oo missään bikinikunnossa. Tai no oon siinä mielessä että hyvin voin heittää uikkarin päälle ja lähteä uimaan ilman tunnontuskia mutta useimpien mielestä näyttäsin varmaan vielä toooosi kauheelle. En ikinä ole ajatellut että ulkonäöllä kisaaminen on jotenkin hienoa enkä todellakaan olis valmis laittaa itseäni lavalle muiden arvosteltavaksi koska en ikinä ajattelisi olevani kaunein tai paras. Laji jossa vain esteettisyydellä on loppupeleissä väliä ei ole mitään tekemistä sen kanssa miten mä haluan itse kilpailla.



Oon joskus kirjoittanut Lauralle esseen mikä on mun MIKSI: miksi crossfit, miksi hän valmentajana ja miksi haluan tehdä juttuja joita nyt teen, mukaanlukien bloggaus ja ruokavalion noudatus. Mun oli oikeastaan todella helppo vastata noihin enkä nyt ala koko kahden sivun syytä auki kirjoittamaan, plus se oli jo turhankin henkilökohtainen niin en ihan ehkä vielä oo valmiskaan, mutta toi tehtävä auttoi mua aidosti hiffaamaan kuinka se pää pysyy mukana.

Helpointa on valita itselleen tärkeä tavoite jota kohti lähtee. Mikäli sun tavoite ja sun miksi riitelee sun arvojen kanssa ei se matka ole sinne tavoitteeseen kauheen miellyttävä. Munkin oli ohjelmoitava itseni uudelleen ajattelemaan miksi elämä olis helpompaa kevyenä. Mulle se henk koht olisi helpompaa jo poikani takia. Oman terveyden ja oon valinnut myös sellaisen harrastuksen jossa kehonpainolla on väliä. Tässä on nyt harrastuksella hieman myös semmonen vaikutus ollut että vähän siistimällä ruokavaliota, mun paino on tippunut aika itsestään. En ihan hirveesti joudu vääntää asian vuoksi mikä tietenkin helpottaa. Sallin sen cheat mealin, helpottaa jälleen vähän enemmän. Oon ite tehnyt asiat itselleni enkä ole vastuussa kellekään, helpottaa jälleen. Ne pienet päätökset ja muutokset mitä on tullut kokonaisvaltaseen elämään plus ympäristö missä kaikki ei pyöri ulkonäön ympärillä on tehnyt mulle henkisesti törkeen hyvää kuten varmaan kaikki nyt on voinutkin huomata.



Mulla on nykyään ihan sairaan kevyt olla itteni kanssa ja saan itteni rauhotettua aika kevyesti jos hermostuminen uhkaa. Koitan järkeistää miksi asioita tapahtuu ja voinko edes itse vaikuttaa niihin. Jos voin, vaikutan ja jos en yritän jättää ne taakseni enkä hermostua turhista. Mun yksi seuraava tavoite on esimerkiksi alittaa se 90kg. Asiat joihin en voi vaikuttaa on esim hormonikierto joka hidastaa. Asioihin mihin voin vaikuttaa on säännölliset rutiinit, riittävä lepo, ruokavalio, treeni yms eli suurimmat avaimet on tosiaankin mun käsissä. Joten jos oikeasti haluat muuttua, jos oikeasti oot valmis tekemään töitä tee lista miksi näin on. Tee lista suurimmista esteistä jotka on sun käsissä, tee lista esteistä jotka ei ole. Ja ole rehellinen! Vaan sillä tavalla voit ihan itse auttaa itseäs ;).

tiistai 10. lokakuuta 2017

painon vaihtelu konkreettisesti parin päivän sisään.

Noniin nyt ajattelin näyttää miltä nestevaihtelut kirjaimellisesti näyttää mun kehossa pelkissä luvuissa mitattuna. Voin rehellisesti sanoa että eilen otti ehkä eniten maailmassa päähän kun kävin ottamassa viikkopunnituksen. Meillä oli leiriviikonloppu ja treenasin kolmena päivänä kuusi kertaa joten keho oli tosi nesteinen ja tiesin sen. Viikkopunnitus tulos oli siis surkeat -100g. Paino oli eilen siis 96,6kg. Pikakelataan tähän aamuun ja lepopäivän jälkeisiin tunnelmiin. Paino on tippunut eilisestä -800g ja paino on siis 95,8kg eli -100g alempana kuin se on ikinä nyt ollut. Mulla on siis KILON sisällä nestevaihteluita 24tunnin sisään. TÄSSÄ on nyt se syy minkä takai joka päivä vaa'alla ravaaminen kääntyy jossakin vaiheessa itseään vastaan. Viikkotasolla jopa saattaa olla tosi paljon eroja ja se mihin paino tasaantuu kannattaa katsoa tosiaan siis maksimissaan kerran viikossa. Nyt otin itse tänäänkin koska mä tiesin tän mun kropasta ja halusin konkreettisesti näyttää teillekin miten homma saattaa mennä jos on nesteille herkkä.

Mun virallinen tulos nyt on ja pysyy tuolla sivupalkissa MUTTA itse tiedän ett mun tasapainoinen ns varmaan oikea paino on noin 96kg:n luokkaa.


Periaatteessa jos olisin muutama vuosi takaperin saanut tuollasen tuloksen, oisin varmaan tehnyt jotain tyhmää niinkuin joko luovuttanut ja mässännyt, TAI multa ois pudotettu kaloreita heti eikä annettu aikaa kropalle tasaantua. Voin jälleen myös kertoa että ei ollut edes ihan helppoa eilen pitäytyä suunnitelmassa kun mies tilas pizzaa päivälliseks. Mä en itse häntä aio millään lailla estää koska ei hänen tarvitte laihduttaa ja mun on tehtävä omat valinnat. ONNEKSENI hää ei usein tollasta edes tee joten kerrankos sitä. Lokakuun herkuton on siis elossa edelleen ;).

Oon niin tyytyväinen että mun pää nykyään kestää näitä juttuja ja se on suurimmaksi osaksi tiedostamisen sekä ihan tiedon ansiota. Mitä enemmän opin tuntee omaa kehoani sitä helpompaa on tajuta miksi jotain käy. Tästä syystä pt:t jotka tekee ruokavaliot niin että niitä noudatetaan sokeasti on sekä hyvä että huono juttu. Hyvä siksi että sen alkutiedonmurusen saa heistä ja huono silloin jos on monta vuotta jo ollut jonkun ohjattavana eikä koskaan itse opiskellut miten olla omillaan tulevaisuudessa sillä siihen hyvä pt pyrkii, ohjaamaan asiakkaan oikealle polulle, muttei pitää kädestä kiinni koko elämää. Rantalan Hanna korosti tätä musta hyvin aina kun jutskailtiin... pitää myös itse opetella samalla, hän tekee vain rungon. ELi opetelkaa myös itse tuntemaan kehojanne. Tietäkää miksi jotain tapahtuu niin se helpottaa nupin selviämistä noina päivinä :).






torstai 5. lokakuuta 2017

Kuinka päästä alkuun laihdutuksessa

Aattelin tehdä tällasen torstain pikkubuustia antavan kirjoituksen niille jotka kamppailee alkuun pääsemisen kanssa. Alku on AINA hankalinta ja tärkeintä onkin tehdä itselleen selväksi syy MIKSI haluat pudottaa kiloja. Onko syy ja ulkoinen vai onko se sisäinen voima joka tulee ajamaan aloituksen tällä kertaa maaliin saakka. Prosessi on pitkä ja sitä prosessia kannattaa aloitella ihan alkuun mielikuvilla siitä millainen haluaisit olla. Muista kuitenkin olla vertaamatta itseäsi kehenkään sillä kellään muulla ei ole samanlainen taival kuljettavana kuin sinulla. Eikä kukaan ole samanlainen kuin sinä.

Tee päätös. Mieti miten aiot pitäytyä päätöksessä myös niinä hankalina hetkinä. Parasta on kun myöntää ne heikkoudet heti alkuunsa jotta sudenkuopat tiellä on selvät. Kun ne on selvät on niiden kiertäminen ja välttäminen tuhat kertaa helpompaa. Toimi niinkun toimisit jo maalissa ollessa. Ei se pelkän salaatin mussutusta tarkoita, mutta jos haluat pitää tulevaisuudessa karkkipäivän kerran viikossa, aloita sen pitäminen kerran viikossa jo nyt. Ei enää jokailtaista päätöstä huomisesta. Teet tänään niinkun meinaat tehdä myös silloin kun olet tavoitteessa. Ne kilot kyllä sulaa, vaikka siinä menisi hetki aikaa.

Suunnittele. Itse teen parinkin päivän ruuat valmiiksi ja keittelen uudet riisit tms kylkeen. Käytän pakastevihanneksia jotka lämmittää nopeasti eikä pilkkomiseen mene aikaa. Kyllä laiskuuttani mutta myös helppoutta. Suunnittelen ja lasken innokkaasti seuraavan päivän makrot jo edellisenä iltana jotta mun ei tarvitse yhtään miettiä mitä syön huomenna. Stressi ruuasta poistuu heti tällä tavoin. Katon vaan kelloa ja teen safkat. Ei tarvitte aamulla miettiä mitä tänään söis kun olet tehnyt jo iltasella päätöksen 😊.

Liikunta. Oikeasti, ihan mikä tahansa liikunta. Mieluiten mahdollisimman monipuolisesti. Se on ihan perseestä aluksi, mutta auta armias sitä oloa kun on tehnyt kovan treenin. Ei kukaan kadu tehtyä treeniä, mutta niitä tekemättömiä kyllä. Mikäli ei pysty kovaan kuntoiluun niin hei lenkkeily, kävely ihan mikä vaan kelpaa. Vaikka löntystellen alkuun ja vähän tahtia koventaen seuraavan kerran. Kunto alkaa kohoamaan ja liikkuminen ruokkii yllättävällä tavalla halua syödä terveellisesti.

Nauti matkasta! Tää on ollut mulle tärkein huomio. Älä valita koko ajan dieetistä, älä mieti kuinka raskasta se on. Nauti kun saat syödä terveellisesti ja nauti kun olo kohenee hetki hetkeltä. Joku saattaa hetken päästä kehaista kun olet hoikistunut, nauti siis kaikista niistä hetkistä. Nauti että sulla on mahdollisuus laihtua ja tehdä itsellesi hyvää ❤. Pysy positiivisena niin ne negatiiviset hetket ei ole yhtään niin kamalia.